 |
| Parainen |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Seili Kirkkoniemi |
1000009155 |
| Tyyppi: | työ- ja valmistuspaikat hospitaalit ja sairaalat |
| Tyyppi: | kirkkorakenteet kirkonpaikat |
| Tyyppi: | kivirakenteet kiviaidat |
| Ajoitus: | historiallinen, 1600-luku |
| Tarkenne: | Hospitaali ja hautausmaa |
| Paikkatieto- selite: |
keskikoordinaatti, GPS-paikannus |
|
Z/m.mpy alin: 1.00
Z/m.mpy ylin: 4.00 |
|
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6688920 I: 221459 YKJ P: 6691729 I: 3221517 ETRS89/WGS84 Lat: 60.24132607° Lon: 21.96625790° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 14.4796' Lon: 21° 57.9755' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 14' 28.7739" Lon: 21° 57' 58.5284" |
| Kuvaus |
| Seilin saarella sijaitsi vuosina 1619-1785 leprasairaala, jonne siirrettiin aluksi Turun silloisten hospitaalien potilaat. Rakennukset sijaitsivat pääsaaren itäpuolella olevalla erillisellä pienellä saarella (Kirkkoniemi), jonne pääse nykyään maata pitkin. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin lähteiden perusteella neljä asuintupaa, leivintupa ja sauna. Niiden tarkka sijainti ei ole tiedossa, mutta Myllymäen rinteillä erottuu joitakin kivirivejä, jotka saattavat olla rakennusten perustuksia.
Salmen toisella puolella pääsaaren rannassa sijaitsivat spitaalittomien kuten kirkkoherran, taloudenhoitajan ja vaivaisten (rammat ym.) rakennukset. Vuonna 1624 tuotiin Turusta Pyhän Yrjön hospitaalin kirkko Seiliin, jossa se kasattiin uudelleen. Kirkko ja muut rakennukset kärsivät tuhoja ison vihan aikana. Uusi, yhä olemassa oleva puinen Seilin kirkko rakennettiin entisen paikalle vuonna 1733. Hospitaali muutettiin "houruinhuoneeksi" vuonna 1785 ja siirrettiin pääsaarelle. Jossakin nykyisen kirkon itä- tai eteläpuolella on sijainnut spitaalisten hautausmaa, ja vuonna 1695 kirkkomaan ympärille rakennettiin aitaus ja luuhuone, joiden tarkkaa sijaintia ei myöskään tunneta. Kirkon pohjoisen ulkoseinän vieressä näkyvissä varhemman kirkkorakennuksen kivijalan jäänteet sekä kirkon lattian alla neljän muumioituneen vainajan jäänteet 1700-luvulta. Puurakenteisen, rakennusperintölailla suojellun kirkon alla olevat vanhemman kirkon jäänteet sekä krypta muumioituneine vainajineen ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kirkon takana sijaitsee myöhempi mielisairaalan hautausmaa, jonne haudataan edelleen satunnaisesti. Hautausmaan luoteispuolella on vuonna 1811 laaditun kartan perusteella sijainnut myllärin asumus ja viljelypalstoja sekä itäpuolella kiviaitojen reunustamia peltotilkkuja. Kiviaitoja on edelleen jäljellä Myllymäellä on ollut tuulimyllyjä, ja sen laella on kallion päällä kaksi myllynkiveä (rikkinäinen ja ehjä). Viimeinen mylly on asukastietojen mukaan purettu 1930-luvulla. (Ks. erilliskohteet.) Vuosina 2009-2010 tehtyjen koekaivausten perusteella kirkon etelä- ja koillispuolella on sijainnut todennäköisesti asuinkäytössä ollut rakennus. Rakennus on ollut käytössä uudella ajalla ja on ilmeisesti purettu tai tuhoutunut ennen 1800-luvun alkua. Vuoden 2019 kaivauksissa rakennuksen jäännökseen reunaan kaivetussa koeojassa havaittiin puulattian jäännös, joka ajoittuu todennäköisesti 1600-luvun alkupuolelle, leprasiirtolan perustamisvaiheeseen. Kaivauksissa löytyi monipuolista esineellistä löytöaineistoa 1600-luvulta 1900-luvulle. Vuoden 2021 valvontatutkimuksissa havaittiin hautausmaalta yhden mahdollisen haudan yläosa ja kirkon lounaispuolella olevassa maakummussa mahdollisesti nykyistä kirkkoa vanhemman (1733) puretun rakennuksen jäännöksiä. Kirkkoniemeä kirkkoineen hallinnoi Metsähallitus. Pääsaarella toimi mielisairaala vuosina 1785-1962. Sen entisissä rakennuksissa toimii nykyään Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. |
| Luonti: 23.10.2007 Viimeisin muutos: 9.10.2023 |
| Alakohteet |
| Myllymäki 1 |
| Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, tuulimyllyt |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6689016 I: 221542 |
| Kuvaus: Myllymäellä on kaksi myllynkiveä, rikkonainen ja ehjä, noin neljän metrin etäisyydellä toisistaan. Niiden lähiympäristössä on myös muita mahdollisia kivirakenteita. Myllymäellä on ollut tuulimylly viimeistään 1600-luvulla ja välillä useampiakin myllyjä. 1900-luvun alkupuolella otetuissa valokuvissa näkyy yksi pystyssä oleva mylly. |
| Luonti: 31.10.2007 Viimeisin muutos: 31.10.2007 |
| Myllymäki 2 |
| Tyyppi: kivirakenteet |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6689090 I: 221477 |
| Kuvaus: Myllymäen länsirinteessä on noin 12 metriä pitkä pohjois-eteläsuuntainen kivirivi. |
| Luonti: 22.2.2010 Viimeisin muutos: 22.2.2010 |
| Myllymäki 3 |
| Tyyppi: kivirakenteet |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6689054 I: 221461 |
| Kuvaus: Kirkkolaiturilta Myllymäelle nousevan polun varrella, länteen laskevassa jyrkässä kalliorinteessä on maantasainen kiviröykkiö. Röykkiö on pitkänomainen, kooltaan noin 7 metriä x 0,4-3,5 metriä. Sen länsipää on noin 2 metriä itäpäätä alempana. |
| Luonti: 22.2.2010 Viimeisin muutos: 22.2.2010 |
| Myllymäki 4 |
| Tyyppi: asuinpaikat |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6689008 I: 221435 |
| Kuvaus: Myllymäen länteen laskevassa kalliorinteessä, pääsaarelta Kirkkolaiturille kulkevan tien itäpuolella sijaitsevat Seilin hospitaalin myllärin talon jäännökset. Tonttimaa on merkitty Seilin hospitaalin vuoden 1811 tiluskarttaan ja se on autioitunut 1900-luvun alkuun mennessä. Paikalla on havaittavissa rakennusten ja kasvimaa-alueiden jäännöksiä. |
| Luonti: 22.2.2010 Viimeisin muutos: 22.2.2010 |
| Myllymäki 5 |
| Tyyppi: kivirakenteet, latomukset |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6689003 I: 221555 |
| Kuvaus: Myllymäen etelärinteessä sijaitsee, noin 7,5 metriä pitkä, 0,7 metriä leveä ja 0,3 metriä korkea itä-länsisuuntainen aitamainen kivilatomus. |
| Luonti: 1.3.2010 |
| Myllymäki 6 |
| Tyyppi: kivirakenteet |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6688969 I: 221595 |
| Kuvaus: Myllymäen koillisrinteessä on kaksi noin 3,5 metriä x 2-3 metriä kokoista ja 0,5 metriä korkeaa rakennuksenperustusta, jotka liittyvät todennäköisesti Seilin kirkon itäpuolella sijaitsevan niittyalueen itä- ja koillispuolella 1700-luvulla sijainneeseen tonttimaahan. Rakennuksenperustus 1 (ikoo = 221 592, pkoo = 6 688 962, zkoo = 5,5–7,0 m mpy) muodostuu lähes pohjoinen–etelä-suuntaisesta rakennusjäännöksestä, jossa on erotettavissa kaksi erillistä uunein varustettua huonetilaa. Pohjoisen huonetilan jäännös erottuu maastossa etelä- ja itäseinälinjoja vastaavien kivirivien perusteella noin 5,7 metriä pitkänä ja yhtä leveänä. Tilan luoteiskulmassa erottuu selkeä, noin 3,1 metriä pitkä ja noin 2,4 metriä leveä uuninjäännös, jota reunustaa tämän itä-, kaakko- ja eteläpuolella rakennusjäännöksen pituussuunnassa noin 4,0 metriä pitkä ja leveyssuunnassa noin 3,2 metriä leveä uuninperustusrakenteelta vaikuttava maa- ja kivipengerrys. Uuninjäännös kohoaa ympäristöstään noin 0,7 metrin korkeuteen. Rakennuksenperustus 2 (ikoo = 221 611, pkoo = 6 688 972, zkoo = 7,0–8,5 m mpy) sijaitsee noin 15 metriä rakennuksenperustuksesta 1 koilliseen loivan rinnealueen etelä- ja eteläkaakkoisreunalla. Rinne laskee välittömästi jäännöksen eteläpuolella jyrkästi kohti etelää. Jäännös on rakennuksenperustusta 1 huomattavasti epämääräisempi, eikä siinä ole mahdollista erottaa selkeitä maanpinnassa erottuvia ulkorajoja. Oletetun huonetilan keskiosassa on erotettavissa ympäristöstään noin 0,2–0,3 metriä kohoava, noin 2-3 metriä leveä ja pitkä sekä pinnaltaan tiilimurskansekainen maakumpu, joka saattaa viitata uuninjäännökseen. Rakennusjäännöksen poikki kulkee lähes länsi–itä-suuntainen, osittain kookkaista lohkoamattomista kivistä koostuva sekä noin 5 metriä pitkä ja noin 0,2–0,4 metriä korkea maapenger. Rakennuksenperustuksesta 1 noin 11 metriä länteen sijaitsee rinteensuuntainen (pohjoinen–etelä) kellarikuoppaa muistuttava kaivanto (ikoo = 221 574 pkoo = 6 688 961, zkoo = 6,0–6,5 m mpy), joka on noin 7–8 metriä pitkä ja 6 metriä leveä. Rakennuksenperustuksen 1 pohjois-, koillis- ja itäpuolella, perustusten 1 ja 2 välissä, sijaitsee tasainen maa-alue, joka vaikuttaa soveltuvan hyvin asuinpaikan piha-alueeksi. Maaperä rakennusjäännösten 1 ja 2 ympärillä on noen- sekä jäännösten välittömässä läheisyydessä kalkkilaastin- ja tiilensekaista. |
| Luonti: 22.2.2010 Viimeisin muutos: 30.1.2012 |
| Myllymäki 7 |
| Tyyppi: kivirakenteet, kiviaidat |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6688966 I: 221538 |
| Kuvaus: Myllymäen etelärinteessä, Seilin kirkon itäpuolella olevan niityn koilliskulmassa on noin 25 metriä pitkä, 1 metrin leveä ja 0,5m metriä korkea itä-länsi -suuntainen kiviaita. Aita on saatettu rakentaa nykyistä niittyaluetta raivattaessa, ja liittyy mahdollisesti niityn itä-ja koillispuolella 1700-luvulla sijainneeseen tonttimaahan. |
| Luonti: 22.2.2010 Viimeisin muutos: 17.8.2022 |
| Tutkimukset |
| Marianna Niukkanen tarkastus 2007 |
| Huomautuksia: Maastokierros 25.10.2007 |
| Luonti: 31.10.2007 |
| Mikko Helminen & Juhana Ahlamo ilmoitus 2009 |
| Huomautuksia: Länsi-Turunmaa (ent. Nauvo) Seili Kiinteiden muinaisjäännösten inventointi ja koetutkimukset kohde 4.2.9 s. 39 |
| Luonti: 30.10.2009 Viimeisin muutos: 25.2.2010 |
| Mikko Helminen tarkastus 2011 |
| Huomautuksia: Parainen (ent. Nauvo), Seili. Kohteiden Seili Mielisairaalanpuisto, Seili Skreddarens hus ja Seili Kirkkoniemi (Myllymäki 6) tarkastukset sekä kohteiden Seili Utridarens tomt ja Seili Dårhusen koetutkimukset vuonna 2011. Seilin arkeologia –hanke, Arkeologian oppiaine ja Saaristomeren tutkimuslaitos Vuoden 2011 Seilin maastotutkimusten yhteydessä haluttiin tarkentaa käsitystä erilliskohteena Myllymäki 6 vuonna 2009 dokumentoidusta kokonaisuudesta. Sekametsässä sijaitsevia, kesäaikana aluskasvillisuuden ja lehtipuiden peittämiä jäännöksiä päätettiin tarkastella uudelleen näkyvyyden ollessa syksyllä vuonna 2009 suoritettua inventointiajankohtaa parempi. Kohdetta kartoitettiin takymetrin avulla 29.–30. syyskuuta amanuenssi Henrik Asplundin ohjaaman Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kenttätyömetodiikkakurssin harjoitustyönä. Tuolloin tehtyjen uusien havaintojen perusteella kartoitustyötä päätettiin jatkaa maanpinnassa havaittavien rakenteiden digitaalisella mittauskartoituksella myöhemmin marraskuussa 2011. Maastomallin ja maan pinnalta tulkittujen rakenteiden avulla pyrittiin luomaan aiempaa tarkempi käsitys kohteen luonteesta ja säilyneisyydestä. |
| Luonti: 17.1.2012 Viimeisin muutos: 30.1.2012 |
| Petro Pesonen koekaivaus 2016 |
| Luonti: 28.5.2019 |
| Jasse Tiilikkala valvonta 2017 |
| Luonti: 28.5.2019 |
| Sanna Saunaluoma tarkastus 2021 |
| Huomautuksia: VARK -tarkastus 31.3.2021. Kirkko ympäristöineen sekä alakohteet hyvässä kunnossa. |
| Luonti: 1.4.2021 |
| Mikko Helminen koekaivaus 2010 |
| Luonti: 31.5.2021 |
| Janne Rantanen koekaivaus 2019 |
| Luonti: 31.5.2021 |
| Janne Haarala ja Nikolai Paukkonen / Muuritutkimus Oy valvonta 2021 |
| Löydöt: KM43416:1–2 |
| Huomautuksia: Seilin kirkon ympäristössä parannettiin sadevedenohjausta ja kaikki kaivutyö tehtiin arkeologisessa valvonnassa. Tutkimuksissa havaittiin hautausmaalta yhden mahdollisen haudan yläosa. Kirkon lounaispuolella olevassa maakummussa on mahdollisesti nykyistä kirkkoa vanhemman (1733) puretun rakennuksen jäännöksiä. Kaivannoissa ei havaittu merkkejä alueella sijainneesta vanhemmasta kirkosta tai hautausmaasta. Kaivaushavaintojen ja aiempienkin tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että kaikki kirkon eteläpuolella olevat matalat maakummut liittyvät vanhojen rakennusten jäänteisiin. |
| Luonti: 16.12.2021 Viimeisin muutos: 16.12.2021 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/99/05.04.01.02/2019 PARAINEN, arkeologiset koekaivaukset Seilin saaren keskustassa (mjrek 1000009291), mielisairaalan puistossa (mjrek 1000019582) ja Kirkkoniemessä (mjrek 1000009155)
