Kulttuuriympäristön palveluikkuna

siirry kartalle	omat tiedot
på svenska


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Enontekiö
kiinteä muinaisjäännös
Neuhkama	1000009528

Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat pyyntikuopat
Tyyppi:	asuinpaikat
Ajoitus:	ajoittamaton
Ajoitus:	varhaismetallikautinen
Z/m.mpy alin: 430.00
takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Lätäsenon länsipuoleisilla hiekkaharjanteilla, Neuhkaman laavun ympäristössä. Alueen puusto on tunturikoivikkoa, jonka seassa kasvaa harvakseltaan katajia ja pajuja. Maanpinta on monessa kohtaa kulunut paljaaksi ja varsinkin laavun lähellä kulkee paljon polkuja ja mönkijäuria.

Vuoden 2014 inventoinnissa pyyntikuoppia löydettiin selvästi aiempaa enemmän ja lisäksi löydettiin aiemmin tuntematon kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Asuinpaikka on Lätäsenon joenrantaterassilla, noin neljän metrin etäisyydellä rantatörmän partaalta ja noin viisi metriä joen pintaa ylempänä, kohdassa N 7635873 / I 305570. Paikalla havaittiin soikea, koillis-lounaissuuntainen, miltei maan-tasainen kivikehä, jonka laajuus on noin 1,4 m x 1,2 m. Kehän kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 25 cm, ja vain kivien yläpinnat ovat näkyvillä. Kivikehän keskelle tehdystä koekuopasta havaittiin likamaakerros, jonka paksuus vaihteli kolmesta kymmeneen senttimetriin. Koekuopasta löydettiin kuusi saviastian kappaletta, seitsemän kvartsiitti- tai sertti-iskosta, 17 kappaletta palanutta luuta ja muutamia palaneita kiviä. Keramiikan sekoitteena on ollut orgaanista materiaalia, mutta savimassassa vaikuttaa lisäksi erottuvan asbestikuituja. Iskokset ovat hyvin hienorakeista kvartsiittia tai serttiä. Lisäksi kivikehän ulkopuolelta löydettiin kaavin.

Pyyntikuoppia löydettiin kaikkiaan 84. Useimmat kuopat sijaitsevat jonona, joka kulkee enimmäkseen joen suuntaisten hiekkaharjanteiden länsilaidoilla. Pyyntikuoppajärjestelmän pituus on noin puoli kilometriä, ja jonkin verran pyyntikuoppia on myös kuoppajonosta hieman erillään joko yksittäin tai muutaman kuopan ryhminä. Pyyntikuoppajonon pohjoispää on lähellä joen rantatörmää. Siitä kuopat jatkuvat kohti etelää noin kahdensadan metrin matkan, kunnes ne etääntyvät kauemmas joesta hieman ennen Neuhkaman laavua. Kauimpana joesta sijaitsevat kuopat ovat rantatörmältä noin sadan metrin etäisyydellä. Lähimpänä jokea sijaitseva harjanne laavun eteläpuolella jää kuoppajonon ja joen välille. Harjanteen ohittamisen jälkeen kuopat alkavat taas loivasti lähestyä jokea, ja pyyntikuoppajärjestelmä päättyy noin kaksisataa metriä laavulta etelään päin, jokeen laskevan puron suulla olevan lahdelman partaalle.

Muodoltaan kohteen pyyntikuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 3 m – 6 m, syvyydet puolestaan noin puolen metrin ja lähes puolentoista metrin välillä. Soikeahkojen kuoppien pitkittäisakseli on tavallisesti pyyntikuoppajärjestelmän suuntaan nähden poikittaissuuntainen, ja useimpien kuoppien ympärillä erottuu myös loivapiirteinen maavalli, jonka leveys on yhdestä kolmeen metriä ja korkeus yleensä noin 10 cm – 20 cm.

Domestication in Action -hankkeessa 2019 ajoitettiin Sami Viljanmaan v. 2014 pyöreään lieteen tehdystä koekuopasta keräämiä palaneita luita. Ajoitus on varhaismetallikautinen (D-AMS-038047 3148±33 BP, kalibroituna 1500–1300-luku eKr.)

Luonti: 16.11.2007 Viimeisin muutos: 15.7.2021

Alakohteet

Pyyntikuoppa 1