Kauklaisten kylä sijaitsee Kauklaistenjärven itärannalla, noin 4,6 km Lapinkylän kirkosta lounaaseen.
Kauklaisista säilyneen isojakokartan vuodelta 1791 mukaan asutus oli keskittynyt Haarron järven puoleiseen osaan ja tästä noin 600 m etelään Kauklaistenjärven rannalle. Molemmilla paikoilla on nykyään peltoa tai niittyä. Nykyisen Kauklaistentien ja Hormantien kulmassa on peltoa, jossa ei ollut näkyvissä vanhoja asutusjälkiä. Peltomaassa ei myöskään näkynyt värieroja tai esinelöytöjä.
Aivan Kauklaistenjärven rannalla, nykyisen Siuruntien eteläpuolella sekä nykyisen Kartanon alueella, olevat tonttimaat ovat nykyään rantaniittyinä ja osittain nykyisen asutuksen alla. Niityillä on peltoraunioita ja aivan järven rannalla peltojen välissä myös yksi suuri epämääräisen muotoinen peltoraunio, joka oli vain noin 10 m rantaviivasta. Alueella ei ollut jälkiä varhaisemmasta asutuksesta.
Kylän pellot ja niityt olivat keskittyneet järven rannalle ja järveen laskevan pienemmän joen varrelle, aivan kuten nykyäänkin.
Alasen mukaan (2007, 31) kylän vanhin tonttimaa olisi sijainnut nykyisen Ala-Siurun ja Junnilan talojen kohdalla, mutta kartta-analyysissä isojakokartan tonttimaat osuivat alussa mainituille alueille. Alkujaan Kauklaisten kylä on kuulunut samaan jakokuntaan Ylikierin, Alikierin, Kullanperän ja Murtamon sekä Rauman puolella olevan Kollan kylän kanssa. 1700-luvun lopulla Kauklainen muodosti oman jakokunnan.
Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Kauklaisissa olevan neljä taloa ja ulkokyläläisen tilukset. 1500-luvun lopulle tultaessa talojen määrä väheni kahteen ja vuoden 1686 maakirjassa mainitaan edelleen kaksi kantataloa. (Alanen 2007, 32).
Kauklainen on yksi niistä harvoista kylistä, joissa Isojakokartan mukaiset tonttimaat ovat nykyään peltoina tai niittyinä. Tämä joko kertoo siitä, että asutus on muuttunut isojaon jälkeisistä ajoista, mutta todennäköisempää on, että tilanne viitaa siihen, että isojaossa olisi ehdotettu tonttien vaihtoa ko. paikoille, mutta tähän ei suostuttu. |