Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 650 m pohjoiseen kaupungin halki virtaavan Suntin länsirannalla Englanninpuistossa. Kohteen keskeinen rakenne, kiviperustus, sijaitsee n. 30 m halkaisijaltaan olevan kallioalueen päällä.
1. Rakennuksen perustus sijaitsee kallioiden länsireunalla. Pohja-alaltaan neliön muotoisen rakenteen läpimitta on n. 10 m. Perustus on korkein länsilaidalla, missä sillä on korkeutta yli metri. Isoimmat kivet ovat halkaisijoiltaan n. 1 metri. Päältä rakenne on tasainen. Luoteisnurkassa on 8-kulmainen betonista myöhemmin valettu perustus. Heti perustuksen itäpuolella on ilmeisesti portaiden jäänteitä, jotka erottuvat n. 2 m leveänä ja 2,5 m pitkänä itä-länsisuuntaisena kivirakenteena. Näiden kohdalta pohjoiseen laskee loivasti n. 10 m pitkä ramppi, jonka reunoilla on pienehköjä kiviä.
2. Kiviaita sijaitsee n. 100 m kaakkoon rakenne 1:stä. Aidan pituus on n. 32 m, leveys n. 1-1,5 m ja korkeus enimmillään n. 0,5 m. Länsipäässä olevat isot kivet näyttävät
myöhemmin paikoilleen siirretyiltä.
Sunti rantoineen on entistä kaupunginsalmen aluetta, jonka länsirannalle Pitkänsillan pohjoispuolelle keskittyivät 1600-luvulta lähtien tervakauppa, muut kauppatoiminnot sekä tavaraliikenne. Ensimmäinen maininta kaupungin meritullista on vuodelta 1658, joskaan sen sijaintipaikkaa ei mainita. Myöhempien kuvausten perusteella se olisi todennäköisimmin sijainnut juuri Puurokarilla. Vielä 1700-luvun alussa Puurokari oli saari kaupunginsalmessa, mutta maankohoamisen takia meritulli oli siirretty Ryövärinkarille, nykyiselle Pikiruukin alueella, jo ennen vuosisadan puoltaväliä. Kohteessa sijainneen rakennuksen käyttötarkoitus ei ole selvinnyt. Joissakin perustuksen kivissä olevat poranjäljet viittaavat kuitenkin meritullia myöhempään aikaan.
Suntin rannalla ja osittain salmessa, veden päällä, on sijainnut ainakin 1600-luvulta lähtien rantamakasiineja nykyiseltä Pitkänsillankadulta Antti Chydeniuksen kadulle asti. Joitakin makasiineja oli myös Pitkänsillan eteläpuolella. On oletettu, että kohteen kiviaita olisi mahdollisesti yhden tällaisen makasiinin perustuksen jäänne. Makasiinit ovat toimineet mm. navettoina ja talleina, sen jälkeen kun Vanhan satamanlahti jäi pois käytöstä ja satamatoiminnot siirtyivät vähitellen kokonaan Ykspihlajaan 1800-luvun loppupuolella. |
takaisin
Koordinaatit
Kokkola, Inventointi 2007 Jaana Itäpalo