Alue on suurimmaksi osaksi alavaa tulvaniittyä, johon jokien vedet nousevat keväisin. Kemijoen varressa on kuitenkin niityn ja joen välissä niittyä korkeampi hiekkatörmä, jossa kasvillisuus on melko harvaa, ja jossa tulvien ja jään rouhinnan paljastamaa hiekkaa on paikoin näkyvissä.
Kvartsiesine löytyi törmän keskiosasta, noin viiden metrin päästä joesta. Löytökohtaan kaivetusta koepistosta eikä törmän kasvillisuudesta paljaalta alueelta löytynyt muita löytöjä, rakenteita tai maaperän värjäytymiä.
Mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee törmän korkeimmalla kohdalla törmän pohjoispäässä, lähellä Ala-Arajoen ja Kemijoen yhtymäkohtaa.
Kuoppa on halkaisijaltaan noin kolme metriä ja näkyvältä syvyydeltään 50 cm. Kuoppaan on kuitenkin tulvan seurauksena tullut runsaasti orgaanista aineista. Kenttälapion varsi ei riittänyt saavuttamaan maan pintaa. Siksi ei paikan tarkastuksessa voitu todentaa, onko kuopassa podsolimaannosta. Paikka on pyyntikuopalle tyypillinen – kahden joen yhtymäkohta.
Nelisen km ylävirtaan Arajoekea ja sen sivuomaa Peskihaaraa on C. Carpelan(2006) arvellut joen laajentuman kohdalla Kotamaan reunassa voivan sijaita Olof Träskin Kemin-Lapin kartan (1640) talvikylän paikka. Kohdetta ei liene etsitty.
Luonti: 5.2.2008 Viimeisin muutos: 30.10.2018
Tutkimukset
Pirjo Rautiainen tarkastus 2007
Luonti: 5.2.2008
Emilia Jääskeläinen inventointi 2020
Luonti: 15.10.2020
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.