Helsinki
kiinteä muinaisjäännös
Noringsböle Gammelby (Vuosaari)	1000010726
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6676092 I: 398215 YKJ P: 6678896 I: 3398344 ETRS89/WGS84 Lat: 60.20889746° Lon: 25.16341719° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 12.5338' Lon: 25° 9.8050' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 12' 32.0309" Lon: 25° 9' 48.3019"

Kuvaus

Noringsbölessä oli vuonna 1540 neljä veronmaksajaa (Lass Torstensson, Mats Olsson, Per i Husö, Simon i Gomböle), jotka maksoivat yhteensä kaksi täysveroa. Kaksi veronmaksajista oli vuonna 1547 ulkokylänmiehiä. Vuosaaren neljä pikkukylää (Norsby, Noringsböle, Norsökär ja Rasböle) koottiin 1550-luvulla verokirjoihin Nordsjö-nimen alle . Noringsböle-nimen määritteenä on nor-sanan ing-johdos noring, salmelainen ja perusosana böle, uudistalo, kylä. Noringsböle on mahdollisesti sijainnut Samuel Broteruksen vuonna 1698 laatimalle kartalle merkityn Nordsjön kartanon tienoilla. Jonkin matkaa talosta etelään on Gambelby åker. On mahdollista, että kylä on siirtynyt pois alkuperäiseltä paikaltaan jonkin matkaa pohjoisemmaksi Nordsjön kartanon ohi Vuosaaren satamaan johtavan Vuotien ja sen suuntaisen Pohjoisreimarintien eteläpuolella sijaitsevassa metsikössä on kallionmäen pohjoisrinteellä useiden rakennusten jäännöksiä. Maasto on ryteikköistä, ja siellä on suuria luonnonkiviä. Suuri osa maanpäällisistä rakenteista vaikuttaa kartanon toimintaan liittyneiltä melko nuorilta rakennuksilta. Idässä on yksi noin 2 x 4 metriä laaja uunin pohja, joka saattaa olla vanhempi. Vanhoja rakenteita voi olla myös metsikön vierellä pohjoisessa olevalla niityllä. Kuljettaessa pohjoisesta etelään tullaan kahden mäen väliin jäävään suojaiseen laaksoon. Samalla kasvillisuus muuttuu ryteikköisestä sekametsästä kuusimetsäksi, jossa on vähän aluskasvillisuutta. Alue vaikuttaa vanhalta tonttimaalta. Selkeitä rakenteita ei kuitenkaan muutamaa epämääräistä matalaa kumparetta lukuun ottamatta erotu maan pinnalle. Alueella tehdyistä kairauksista näkyi paksu kerros tummaa kulttuurimaata. Lisäksi kaatuneen puun kannossa oli tiiltä, palanutta savea ja yksi rautanaula. Osa tiilistä oli selvästi teollisia. Alueella oli myös muita merkkejä uudemmasta maankäytöstä, mm. ojia ja maansiirtoa. Tonttimaalle on ilmaantunut vuoden 2011 inventoinnin jälkeen kaksi kaivettua kuoppaa.

Luonti: 29.2.2008 Viimeisin muutos: 7.4.2017

Tutkimukset

V.-P. Suhonen arkistotutkimus 2010

Luonti: 22.10.2010

V.-P. Suhonen & Janne Heinonen inventointi 2011

Luonti: 31.10.2011

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Helsingin keskiaikaiset ja uuden ajan alun kylänpaikat 2011. Inventointiraportti; Inventointi; 2011

kopioi linkki tälle sivulle: