Samuel Broteruksen vuoden 1695 kartalle merkitty autiokylä.
Björknäs oli pieni keskiaikainen kylä, joka sijaitsi Pohjanpitäjänlahden kaakkoisosassa olevan suojaisan lahden länsirannalla. Vanhin säilynyt maininta kylästä on vuodelta 1544. Keskiajan lopulla Björknäsissä oli kaksi taloa. Toinen niistä autioitui noin vuonna 1603 ja toinenkin noin vuonna 1615, minkä jälkeen kylän maat siirtyivät Tammisaaren kaupungille. Tammisaaren porvarit käyttivät kylän maita mm. laitumenaan.
Vanha kylätontti sijaitsee tiheän nuoren metsän keskellä. Tontin länsipuolella on kallioinen mäki ja itäpuolella ovat auenneet nyttemmin metsitetyt pellot ja niityt. Vanha peltoalue on ojitettu ja mätästetty, mikä vaikeuttaa maaston tulkintaa. Vanhan pellon reunassa erottuu yhä raivausröykkiöitä. Tonttimaalla on ainakin neljä tulisijanperustusta, joiden yhteydestä löytyy palanutta savea, mutta ei tiiliä. Perustuksista eteläisin on kooltaan noin 2,5 x 2,5 m ja korkeudeltaan noin 50 cm. Siitä noin 50 m pohjoiseen on kolme muuta uuninperustusta. Niistä eteläisin sijaitsee ison kuusen alla ja on kooltaan noin 3 x 3 x 0,5 m. Keskimmäinen peittyy puolestaan pääosin penkereen alle. Pohjoisin uuninperustus sijaitsee tiheässä kuusikossa ja on kooltaan noin 2.5 x 2,5 x 0,3 m. Näiden kolmen uuninperustuksen länsipuolella ylärinteessä on viides tulisijan perustus, joka on kooltaan noin 2,5 x 2,5 x 0,4 m. Siinä on runsaasti hiiltä ja palaneita kiviä. Sen pohjoispuolella on röykkiö tai tulisijanperustus, jonka halkaisija on noin 4 m ja korkeus noin 80 cm. Kahdessa viimeisessä rakenteessa on runsaasti hiiltä, mutta palanutta savea niissä ei havaittu. Björknäsin kylätontti on hyvin säilynyt keskiajalle ja Vaasa-ajalle ajoittuva muinaisjäännösalue |
takaisin
Koordinaatit
Inkoo, Karjaa, Kirkkonummi, Pohja, Siuntio, Tammisaari, Inventointi 2007 Georg Haggrén, Tuuli Heinonen ja Elina Terävä