Ensimmäisen maailmansodan aikainen kolmesta puolustusasemasta, luolista ja kaponieeristä muodostuva kokonaisuus. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kivikon ulkoilupuistossa Lahdenväylän itäpuolella olevan korkean kallion pohjois- ja länsilaidalla. Jyrkänteet ja tiheä sekametsikkö tekevät kohteen maastosta vaikekulkuisen.
Kallion pohjoislaidalla on kolme puolustusasemaa, joiden välillä on yhdyshaudat. Taistelu- ja yhdyshaudat on louhittu kallioon ja ne on ehditty betonoida vain osittain. Koillisosassa on betonista taisteluhautaa 60 m, torjuntasuuntana pohjoinen. Tuliasemat ja suojahuoneet ovat jääneet keskeneräisiksi. vain kuopat on louhittu.
Luoteisosan puolustusaseman eteläpuolella on kallioon louhittu, kääntyvän suorakaiteen muotoinen luola (60 m²) , jonka sisäänkäynnin betonointityöt ovat osittain valmistuneet. Luolan betoniseinissä on komerosyvennyksiä. Kohteen keskiosassa on hevosenkengän muotoinen luola (110 m²), joka on jäänyt keskeneräiseksi. Vain louhinta on valmistunut. Luolalta johtaa yhdyshauta kohteen eteläosaan, jossa on ristin muotoinen, keskeneräinen luola (130 m²) . Ristin ‘yläpää’ on ollut tarkoitus louhia kuiluksi ylös kallion huipulle.
Kohteen länsireunassa on keskeneräinen kaponieeri eli sivustatuliasema kahdella tuliasemalla. Sen itäpuolelle on alettu louhia luolaa, kahdella sisäänkäynnillä.
Museoviraston Arkeologisten kenttäpalveluiden suorittamassa Lahden väylän tuntumassa sijaitsevien ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitekohteiden inventoinnissa vuonna 2020 kartoitettiin kohteen länsi- ja etelälaidan louhekivikasoja. Länsikulmassa kivikasat ulottuvat linnoitetun mäen länsipuolta kulkevan ulkoilureitin itäreunan tuntumaan asti.
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
Luonti: 26.3.2008 Viimeisin muutos: 18.3.2021
Tutkimukset
Sirkku Laine / Helsingin kaupungin rakennusvirasto inventointi 1995
Huomautuksia: Laine, S. 1996. Ensimmäisen maailmansodan aikuinen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.
Luonti: 26.3.2008 Viimeisin muutos: 4.4.2008
John Lagerstedt tarkastus 1998
Huomautuksia: Vain kohteen länsiosa on tarkastettu. Ei raporttia arkistoissa.
Luonti: 26.3.2008
John Lagerstedt/Helsingin kaupunginmuseo tarkastus 2013
Luonti: 27.6.2017
John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa arkistotutkimus 2014
Huomautuksia: John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa: Helsinki. Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys 2014. Museovirasto.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tilaama selvitys yleiskaavoitusta varten.
Luonti: 27.6.2017
Kati Heinämies - K.E. Löfgren inventointi 1979
Huomautuksia: Heinämies, Kati – Löfgren, K. E. : Helsingin maa- ja merilinnoitukset. Tarkistettu inventointi 1979.
Laaksonen, L. (toim.) 1980. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä. Suojeluluettelo. Museovirasto. rakennushistorian osasto, julkaisu n:o 9, 2/79. Helsinki.
Luonti: 30.6.2017
Tapani Ahvenisto inventointi 1966
Huomautuksia: Ahveniston kohde nro 18 mahdollisesti.
Tapani Ahvenisto: Helsingin maalinnoituksen inventointikertomus 1966.
Luonti: 30.6.2017
Heini Hämäläinen tarkastus 2020
Luonti: 16.3.2021
Vesa Laulumaa kartoitus 2020
Huomautuksia: Kartoitus kohdistui kohteen länsikulmaan sekä tukikohdan eteläreunassa olevien louhekivikasojen sijaintiin.
Luonti: 18.3.2021
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.