Kappelin ja sitä ympäröineen kirkkomaan muurin jäännökset sijaitsevat Björkön itärannalla, kylän eteläpuolella, matalan kummun laella.
Kirkkomuuri on suorakaiteen muotoinen ja ladottu lähes pelkästään pyöristyneistä, melko tasakokoisista kivistä. Muurin sivut ovat pääilmansuuntien mukaiset. Eteläsivun ulkomitan pituus on 13,6 metriä, länsisivun 9,1 metriä, pohjoissivun 11,8 metriä ja itäsivun 9,2 metriä. Muurin korkeus on 0,4-0,8 metriä. Eteläsivu on selvästi paksuin ja korkein. Keskellä länsisivua on metrin levyinen aukko.
Kirkkomuurin rajaaman alueen koilliskulmassa on kappelin perustus, jonka sivujen pituudet ovat 4,9 metriä (länsiseinä) ja 6,0 metriä (eteläseinä). Sivut muodostuvat matalasta, suureksi osaksi turpeen peittämästä muurista. Kappelin perustan sisäpuolella makaa osittain lahonnut hirsi, joka saattaa olla sekundaarinen. Näyttäisi siltä kuin kappelin perustan itäosan lattiataso olisi korkeammalla kuin länsiosan.
Kirkkomuurin ja kappelin maksimi-ikä on 1330 +/-55 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 1080 +/-75.
Kappeli mainitaan vuonna 1698, jolloin pitäjänpappi vieraili siellä kolme kertaa vuodessa. Björkössä oli kappeli vuoteen 1846 asti, mutta se oli rappeutuneessa kunnossa jo vuonna 1804. Tällöin kappelin kassa lahjoitettiin Jurmon kappeliin ja kello Korppoon emäkirkkoon.(Fagerlund 1878; Gardberg 1921 ja 1924, Dahlström 1938) Joidenkin tietojen mukaan Björkön kappelin hautausmaalle olisi kuitenkin haudattu ainakin vuoteen 1873 saakka (Levlin 1980).
Kappelin pohjoispuolella on kalliontörmä, joka on nimeltään Ringanhörnet. Papin lähestyessä polkua pitkin kappelia aloitettiin kellojen soitto papin ollessa Ringanhörnetin kohdalla (Fagerlund 1878; Dahlström 1938).
Tarkastuksella 2021 ei kaikkia yllämainittuja piirteitä voitu havaita, koska rakenteiden keskellä ja osittain päällä kasvoi sankka katajikko. Pääosin kaikki näytti kuitenkin olevan ennallaan. Hautaussyvyys ei ole voinut olla kovin suuri; kallio on todella lähellä maan pintaa. |
takaisin
Koordinaatit
Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueen arkeologinen inventointi II; Inventointi; 1995