Kouvola
kiinteä muinaisjäännös
Hasula (Selänpää)	1000011777
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen
Paikkatieto- selite:	Kylätontin laskennallinen keskipiste
Z/m.mpy alin: 90.00 Z/m.mpy ylin: 95.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6768734 I: 483612 YKJ P: 6771575 I: 3483775 ETRS89/WGS84 Lat: 61.05304649° Lon: 26.69649313° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 3.1828' Lon: 26° 41.7896' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 3' 10.9674" Lon: 26° 41' 47.3753"

Kuvaus

Selänpään kylän alue sijaitsee Valkealan luoteisosassa Vuojärven etelärannan tuntumassa. Kylä on tärkeiden kulkureittien risteyksessä; pohjoisesta tulevan väylän katkaisee tällä kohdalla sisempi Salpausselkä. Kylä onkin saanut nimensä siitä, että se sijaitsee ”selän päässä”. Nimi on ilmeisesti alun perin annettu joko yhdelle taloryhmälle tai yhteisnimitykseksi useammille taloryhmille. Maanviljelysasutus sijaitsee edelleen samoilla edullisilla paikoilla kuin vuosisatoja aikaisemminkin. (Kepsu 1990:357–359.) Vuoden 1551 veroluetteloista saadaan jo melko kattava kuva Valkealan kylistä ja niiden isännistä. Kylien koon ja iän kannalta on merkille pantavaa, että jo tässä vaiheessa Selänpään tytärkylänä pidetty Anttila on kasvanut suureksi kahden kokoveron kyläksi. Tämä viittaa siihen että se on perustettu jo huomattavasti aikaisemmin, viimeistään 1400-luvulla, jolloin Selänpään kylä olisi vielä vanhempi. (Kepsu 1990:138.) Varhaisin maininta Selänpäästä on Erik Akselinpoika Tottin rajatuomiosssa vuodelta 1458. Vuonna 1543 kylässä oli kahdeksan isäntää, mutta isäntien ja talojen määrä nousi 1550-luvulle mentäessä seitsemääntoista. Tuolloin Vähä-Selänpää oli huomattavasti suurempi kylä (11 isäntää) kuin Suur-Selänpää (6 isäntää). Selänpää oli Valkealan suurin kylä ja sen kantatalojen määrä oli 1600-luvun puolivälissä jo 25. Talot jakautuivat lähes puoliksi Suur-Selänpään (12) ja Vähä-Selänpään (13) kesken. 1700-luvun lopulla Selänpään kylän asutus oli hajaantunut jo useiksi osakyliksi. (Kepsu 1990:357–359; Piilahti 1995:497–520.) Selänpään alkuperäisen ryhmäkylän todennäköisimpinä paikkoina on pidetty Hasulaa, Ojaselaa tai Keskikylää (Kepsu 1990:359). Hasulan talot (Hasun, Honnin, Latukan ja Kokon kantatalot) sijaitsivat 1700-luvun lopulla nykyisten Kepsun ja Pokkilan välissä kymmenen talon ryhmänä. Yhdestoista talo sijaitsi edellisistä hieman länteen, paikalla jossa on nykyisin uusi omakotitalo. (Kepsu 1990:357–359.) Hasulan kylän vanhalla tonttimaalla, peltojen ympäröimällä kumpareella sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia sekä uudehko omakotitalo. Paikalla on myös muutamia vanhoja, käytöstä pois jääneitä kylmärakennuksia. Rakennusten välisillä piha-alueilla on saattanut säilyä myös vanhempien rakenteiden jäännöksiä. Sen sijaan kylämäen länsipuolella sijainneen talon kohdalla ei rakenteita ole todennäköisesti säilynyt, koska aluetta on muokattu voimakkaasti uutta omakotitaloa rakennettaessa. Tältä paikalta on ilmeisesti raivattu kiviä tontin itäpuolelle. Nämä ovat saattaneet olla peräisin vanhoista rakennustenpohjista. Paikalla on myös pengerrystä, joka liittyy luultavasti alueella tapahtuneeseen laiduntamiseen. Alueella on melko jyrkkäreunainen matala kallio, jonka päälle menoa tai siltä pois pääsyä on helpotettu pengerryksellä.

Luonti: 10.6.2008 Viimeisin muutos: 21.1.2009

Tutkimukset

Johanna Enqvist inventointi 2008

Luonti: 10.6.2008

Katja Vuoristo inventointi 2008

Luonti: 21.1.2009

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Valkeala, Inventointi 2008 Katja Vuoristo    Valkeala, Jaala-Tuohikotti maantie 369 välillä Puolakan silta - Hasula, Inventointi 2008 Johanna Enqvist

kopioi linkki tälle sivulle: