Karkkilan kylä eli nykyinen Vanhakylä sijaitsi ilmeisesti jo 1500-luvulla Pyhäjärven eteläpuolella, Karjaanjoen ja kylän lounaispuolella kohoavan Haukkamäen välissä, aivan Vattolan itäpuolella. Karkkilan ja Vattolan kyliä erotti 1600-luvulla vain yhden autiotilan maat, joita kummankin kylän väki viljeli (Aalto 1992:36).
Karkkila kuului samaan jakokuntaan Vattolan, Nyhkälän ja Järvenpään kanssa, joten kylät on ilmeisesti asutettu miltei samanaikaisesti. Karkkilan kylän nimi on kristillisperäinen ja edustaa siten alueen nuorinta asutuskerrostumaa. Nimen alkuperä on germaanisperäisessä henkilönnimiryhmässä Garko, Garcke, Kerchko ja Gericke. (Aalto 1992:36.) Vuoden 1539 maakirjassa kylään on merkitty kaksi isäntää, Vincensius Juhonpoika ja Niilo Matinpoika. 1500-luvulla kylän kantatalot olivat Karkki ja Mattila, joista Mattila kituutti köyhyydessä ja sai siksi kutsumanimen Rotta. Samaan aikaan Karkin tila oli yksi seudun varakkaimmista. (Mikola & Hakomäki 1994:39.)
Högforsin tehtaan perustajat A.H. Bökman ja J. J. Dreilick ostivat koko kylän maat vuonna 1821, ja alueelle syntyi kolme Högforsin tehtaan työväen asuinaluetta: Vanhakylä, Haukkamäki ja Fagerkulla. Vanhakylä on Karkkilan kylän vanhaa ydinaluetta, mihin alueen nimikin ilmeisesti viittaa.(Mikola & Hakomäki 1994:39.)
Koska Karkkilan vanha kylätontti on jäänyt uudemman asutuksen alle jo 1800-luvulla, on sen tarkka rajaaminen mahdotonta. Kylän alue on muuttunut 1970–90 -lukujen uudisrakentamisen myötä jonkin verran, mutta vanhoilla tonttimailla sijaitsee edelleen myös iäkkäämpiä rakennuksia sekä rakentamattomia alueita. Kylätontilla on mahdollisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuonna 2013 alueella tehdyssä arkeologisessa konekaivun valvonnassa ei löydetty merkkejä kylätonttiin liittyvistä rakenteista. Vanhakylän alueelle tehtiin neljä 27–195 metrin pituista kaivantoa ja yksi 4,5x4 m laajuinen alue. Ruukin entisen navetan itäpäästä, kaivannon 3 pohjalla havaittiin Karkin tai Mattilan taloon kuuluneen pellon mahdollinen viljelykerros, jonka käyttöaika voi ulottua kerroksessa olleesta nuoresta fajanssilöydöstä huolimatta keskiajalle saakka. Muutoin kaivannot olivat joko puhtaita tai täynnä ruukin aikaista kuonatäyttöä tai muuta modernia rakennusjätettä. Kaivannon 4 itäosasta löydettiin kivijalan jäännöksiä (1800-luku tai nuorempi) ja betonisokkeli. Navetan länsipäädystä, kaivannosta 5 löydettiin ilmeisesti ensimmäisen vuonna 1827 paikalle rakennetun ruukin navetan kivijalan jäännöksiä. |