Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915. Kohde sijaitsee Myllypuron urheilupuistossa, Myllynsiipi nimisen kevyenliikenteen väylän eteläpäässä.
Kohde on neljän tykin patteri. Rintasuojana on korkea kallioseinä, johon on louhittu U-muotoiset, 10 m leveät tykkiasemat. Asemien betoniseinät ovat kolmen metrin korkuiset, mutta kallioseinämä asemien edessä on joissakin kohdissa seitsemän metrin korkuinen. Jokaisessa tykkiaseman etuosassa on kaksi ampumatarvikekomeroa, joiden katot ovat olleet rautakiskoilla tuettuja. Kiskot on räjäytetty myöhemmin pois.
Kahdessa eteläisimmässä tykkiasemassa on betoniset tykinperustat näkyvissä.
Jokaisen tykkiaseman etuosassa on pieni suojahuone, jonka sisäänkäynti on mutkitettu. Katto on ollut rautakiskoilla vahvistettu. Kiskot on räjäytetty pois, jolloin seinät ovat vaurioituneet, mutta betonikatto on säilynyt ehyenä. Oviaukot on muurattu myöhemmin umpeen.
Tykkiasemien väliin on rakennettu kaksihuoneiset suojahuoneet joiden eteiskäytävä yhdistää vierekkäiset tykkiasemat toisiinsa. Suojahuoneiden katot ovat olleet rautakiskoitettuja. Kiskot on räjäytetty irti, jolloin seinät ovat vaurioituneet, mutta betonikatto on kestänyt. Sisäänkäynnit on myöhemmin muurattu umpeen. Pohjoisimman ja eteläisimmän tykkiaseman päissä sekä patterin eteläpäässä sijaitsee myös samankaltaiset kaksihuoneiset suojatilat. Kaikkien kattokiskotus on räjäytetty ja ovet muurattu umpeen. Patterin eteläpään suojahuoneelta johtaa betonilla tuettu yhdyshauta tykkiaseman suojahuoneelle.
Pohjoisimman tykkiaseman suojahuoneelta alkaa yhdyshauta, joka kaartuu patterin taustalla sijaitsevien suojahuoneiden nurkalle. Hauta on louhittu kallioon ja osaksi kaivettu maahan. Se on tuettu osaksi betonilla.
Yhdyshaudan päässä sijaitsee suurikokoinen suojahuone. Se on rakennettu betonista ja kivestä. Katto on sortunut, mutta viisi betonista ilmanvaihtohormia on vielä pystyssä. Samassa mäenrinteessä on vielä kaksi kivestä ja betonista rakennettua suojahuonetta. Kummankin katot ovat sortuneet. Eteläisimmässä on kaksi betonista hormia edelleen pystyssä.
Patterin aseistuksena on ollut 4 kpl 280 mm:n mörssäriä, joiden pääampumasuuntima on ollut koilliseen. Se on sijainnut tukikohda VI alueella. Patteri on rakenteeltaan ainutlaatuinen ja hyvässä kunnossa.
Syksyllä 2020 patterin umpeen valettujen suojahuoneiden oviaukkoihin myöhemmin valettuja seiniä korjattiin tukkimalla vuosien varrella niihin syntyneet aukot. Korjauksen teetti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala ja korjaukset teki Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara.
Luonti: 9.7.2008 Viimeisin muutos: 3.3.2021
Tutkimukset
Sirkku Laine / Helsingin kaupungin rakennusvirasto inventointi 1995
Huomautuksia: Laine, S. 1996. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.
John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa arkistotutkimus 2014
Huomautuksia: John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa: Helsinki. Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys 2014. Museovirasto.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tilaama selvitys yleiskaavoitusta varten.
Luonti: 28.6.2017
Kati Heinämies - K.E. Löfgren inventointi 1979
Huomautuksia: Heinämies, Kati – Löfgren, K. E. : Helsingin maa- ja merilinnoitukset. Tarkistettu inventointi 1979.
Laaksonen, L. (toim.) 1980. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä. Suojeluluettelo. Museovirasto. rakennushistorian osasto, julkaisu n:o 9, 2/79. Helsinki.
Luonti: 30.6.2017
Tapani Ahvenisto inventointi 1966
Huomautuksia: Ahveniston kohde nro 13.
Tapani Ahvenisto: Helsingin maalinnoituksen inventointikertomus 1966.
Luonti: 30.6.2017
John Lagerstedt / Helsingin kaupunginmuseo tarkastus 2020
Luonti: 3.3.2021
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.