Kuvaus: Inventointi 2014: Paikalla ovat aiemmin käyneet Hannu Kotivuori 1989 ja Mika Sarkkinen 2002. Sekä Sarkkinen että Kotivuori mainitsevat kohteen kemiläisten kalakenttänä, jota on käytetty myös myöhemmin. M. Sarkkisen raportissa kohde on nimellä Vuonisniemi NW.
Kohde sijaitsee Enijärven itäosassa olevan Pirttiperän pohjoisrannalla pohjoisemmassa Vuonisniemessä. Maasto on melko kivikkoista ja aluskasvillisuus on runsasta. Puusto on pääasiassa koivua ja mäntyä. Maasto on hyvin epätasaista, ja erilaisia kuopanteita ja kumpareita on joka puolella. Paikalla havaittiin yhden rakennuksen ja yhden mahdollisen rakennuksen jäännökset, minkä lisäksi dokumentoitiin Sarkkisen raportissaan mainitsema epämääräinen kuoppa.
Rakennus 1: P= 7417517 I= 3493520 KKJ. Kohde on mitä ilmeisimmin piisikiveys ja siihen liittynyt rakennuksen jäännös. Rakennuksesta ei maastossa kuitenkaan enää näy mitään merkkejä. Piisi on neliömäinen, korkeudeltaan 40 cm. Piisikiveyksen koko on 2 m x 2 m. Kiukaan pohjoispuolella on kaksi kuoppaa, joista itäisempi on neliskulmainen ja siinä on hyvin terävät ja selvät reunat ja kulmat, ja se vaikuttaa melko nuorelta. Läntisempi kuopanne on myös neliömäinen, melko jyrkkäreunaunen, mutta sen seinämät ovat varvikon peittämät, ja onkin ilmeisesti vanhempi kuoppa. Kuopan eteläpuolella on matala painauma. Kuopat liittyvät mahdollisesti piisiin ja sitä ympäröineeseen rakennukseen. Kyseessä on Sarkkisen raportissaan mainitsema piisi. Rakennus 2: P= 7417555 I= 3493532 KKJ. Paikalla havaittiin mahdollinen rakennuksen pohja, kooltaan 2,9 m x 2,2 m. Kohde erottuu maastossa neliömäisenä, hieman muuta maastoa korkeampana tasaisena alueena. Pohjois-, itä- ja etelänurkat mahdollista erottaa hieman selvemmin. Kairatessa seinälinjoista erottui huuhtoutumiskerroksen yläpuolelta mädäntynyttä puuta, tosin sitä havaittiin myös rakenteen sisältä. Tulisijaa ei ollut näkyvissä.
Kuoppa: P= 7417562 I= 3493553 KKJ. Kuoppa on kooltaan 1,5 m x 0,6 m ja syvyydeltään 55 cm. Runsas aluskasvillisuus vaikeuttaa kuopan havaitsemista, mutta sen huomaa kävellessä. Kuopassa on hyvin kivinen pohja. Kairanäytteessä maanpinnalla on sekoittunutta maata 5 cm. Toisessa kairauksessa näytteessä oli 3 cm huuhtoutumiskerrosta, jonka alla oli luonnollinen rikastumiskerros. Kyseessä on todennäköisesti sama kuoppa, jonka Sarkkinen mainitsee raportissaan. |