Vanhin kartta Huhdasjärven Mäenkylästä on Kuninkaan kartasto Suomesta 1776–1805 –teoksessa. Kartassa kylänpaikka on merkitty Huhdasjärven luoteispuolella sijaitsevien Tienarin ja Urpasen tilan paikkeille. Myös vuoden 1801 kartassa kylän tonttimaat on merkitty Tienarin ympärille (Huhdasjärvi - Vesala kyläkirja). Osa taloista on sijainnut nykyisen maantien ja rannan välisellä, nykyisin niittynä olevalla alueella ja osa Tienarin kohdalla sekä sen takana sijaitsevalla mäellä. Kylän ylärinteet ovat olleet torppareiden, käsityöläisten ja mäkitupalaisten asuttamia, kun taas isoimmat tilat ovat sijainneet alempana. Näistä osa siirtyi 1900-luvun alussa isonjaon yhteydessä muualle. (Huhdasjärvi – Vesala kyläkirja, 13.)
Huhdasjärven kylämäki oli kasvanut 1900-luvun alkuun mennessä erittäin tiiviiksi mäkikyläksi, jota kutsuttiin runsaan rakennuskannan vuoksi Variksen kaupungiksi. Paikalla oli perimätiedon mukaan yli 140 rakennusta (Salminen 2004, 166–167). Alueella on jo tuolloin ollut kivijalkoja, joista ei enää ole ollut tietoa mihin ne ovat kuuluneet. Mäenkylä poltettiin Suomen sodan aikana 1908–1909 venäläisten toimesta (Huhdasjärvi – Vesala kyläkirja, 15).
Tienarin ja Urpasen tilojen ympäristöä on pidetty Huhdasjärven vanhimpana kylänpaikkana, jossa on vuoden 1539 maakirjan mukaan ollut kaksi taloa, mutta 1500-luvun puoliväliin mentäessä niiden määrä on jo kaksinkertaistunut. Kylän on arveltu asutetun viimeistään 1400-luvulla. (Kepsu 1981, 32; Salminen 2004, 147, Suomen asutus 1560-luvulla, 148.) Tosin tältä alueelta tunnetaan runsaasti mahdollisesta rautakautisesta asutuksesta indikoivaa tummaa tulikukkaa, joka antaa aiheen olettaa, että paikalla on ollut aikaisemmin ainakin satunaista asutusta (Hamari 2004, 70–71). Kyseistä kukkaa näkyi runsaasti tienvarressa myös inventoinnin aikana.
Johanna Seppä on tarkastanut vuoden 2000 inventointinsa yhteydessä nykyisin laidunalueena toimivan kylämäen ja todennut paikalla olevan useita talonperustuksia ja uuninpohjia. Vuoden 2008 inventoinnissa laidunalueelle ei saatu lupaa mennä lehmien laiduntamisen vuoksi. Lehmälaidun on osittain kallioista niittymaata, jossa kasvaa paikoin katajaa ja muita puita. Sen poikki kulkee vanha kylätie, joka on vielä äskettäin ollut mökkitienä käytössä. Alueelta on hyvä näkyvyys järvelle.
Vuoden 2008 inventoinnissa muinaisjäännösalueen todettiin olevan aiemmin oletettua laajemman. Tienarin piha-alueen kohdalla suurin osa mahdollisista vanhemmista rakenteista on todennäköisesti tuhoutunut, koska piha-aluetta on muokattu voimakkaasti navetan sekä melko uuden asuinrakennuksen kohdalla, mutta muualla, eli tilan takana olevalla mäellä sekä asuintalon edustalla kulkevan tien ja rannan välisellä niityllä, rakennustenjäännöksiä on todennäköisesti säilynyt hyvin. |