Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Sammun kylässä olleen 15 taloa: Takkula, Noppari, Isomäki, Pitkänen, Erkkilä, Tiisa, Huru, Kylly, Seppä, Protinki, Norri, Kouttu, Kilkku, Pietilä ja Nikkilä. Vuoden 1646 karttaan on merkitty 16 taloa. Sammun kylä oli jakaantunut Sammunjoen molemmille rannoille. Kylän halkaisi maantie ja joen ylittävä silta. Nykyisin valtatie 12 kulkee vanhan kylätontin yli. Tien vieressä kulkeva kevyen liikenteen väylä noudattelee todennäköisesti vanhan tien linjausta. Sammun kylän alue voidaan nykyään jakaa neljään osaan:
Luoteisosa sijaitsee joen pohjoisrannalla tielinjan länsipuolella. Alueella on ollut kylän suurin taloryhmittymä. Osa kylästä on jäänyt Tampereentien (vt 12) alle. Tien länsipuolella on omakotitalotontti, jonka etelä- ja länsipuolella on niittynä oleva entinen pelto. Pellon alavaa eteläosaa on ilmeisesti tasattu aikanaan täyttömaalla. Tämän lisäksi joen rannan tuntumasta löytyy resenttejä tiiliä, kiviä ja asfaltin lohkareita.
Koillisosa rajautuu joen pohjoisrannalla tielinjasta itään. Vuoden 1646 kartassa on alueelle merkitty kolme taloa. Tampereentien vieressä on nykyisin kaksi omakotitalotonttia puutarhoineen. Alueen itäosa on niittyä, jonka itälaidalta alkaa Sammun teollisuusalue. Niityn laidalla sijaitsee viime aikoina palaneen talon raunio.
Lounaisosassa, joen etelärannalla sijaitsee Takkulan kartano. Kartanon päärakennuksen itäpuolella on laaja puisto. Alueella on sijainnut Sammun kylän toiseksi suurin talokeskittymä. Joen rantaan, Tampereentien länsipuolelle on tehty vesijohto- tai viemäriverkoston rakenteita. Kartanon pihapiirissä sijaitsee nk. Kappelinmäen kalmisto (mj-rek. 102010003), joka on ajoitettu rautakautiseksi.
Kaakkoisosaan on vuoden 1646 kartassa merkitty yksi talo. Alue rajautuu Tampereentien itäpuolelle joen etelärannalle. Alueella on nykyään mäen päällä olevalle terassille rakennettu maatilan päärakennus, jonka ympäristössä on peltoja. |