Perimätiedon mukaan Parola on Kinansaaren ohella Valkealan vanhin kylä, mutta varhaisin asiakirjatieto kylästä on kuitenkin vasta vuodelta 1551. Tuolloin kylässä on ollut kaksi Lasse Jönss paroinin hallussa olevaa taloutta. Myöhemmin, vuonna 1558, em. henkilö on ollut ainoa Parolan talollinen. 1600-luvulla taloluku on noussut viiteen, kun taas 1700-luvulla talojen määrä laski kolmeen. Vuoden 1783 kartan mukaan talot ovat sijainneet toisistaan hieman erillään. Pohjoisimpana Parolanmäellä on ollut Pässilän talo, keskimmäisenä Vanhatalo ja eteläisimpänä Erotusahonlahden rannalla Käävän talo. Kylästä on käytetty vuonna 1554 rinnakkaisnimeä Låwas iärff by ja 1600-luvulla Låuaisniemi. Nimet tulevat kylän eteläpuolella sijaitsevasta Lovasjärvestä. (Kepsu 1990: 322–323; MH 302/56 M 25/2).
Parolanmäki sijaitsee mäen päällä nykyisen Peltolan pohjoispuolen pellolla ja pellon reunaan jäävällä osittain kallioisella vanhalla laidunalueella. Alueella kasvaa katajaa sekä muutamia muita puita, mutta pääosin se on heinää kasvavaa aukeaa, joka jatkuu pellon puolella tasaisena pellonlakena. Pelto laskee etelässä Lovasjärven rantaan ja pohjoisessa lähelle Hermunjärven rantaa. Pellon keskellä on autioitunut tila, jonka kohdalla on saattanut olla jo tätä aiemmin talonpaikka. Tilan rakennukset ajoittuvat luultavasti 1800-luvulle. Vanhalla laidunalueella on kaksi uudempaa kivijalkaa sekä vanha aitta ja lato. Toinen kivijaloista kuuluu luultavasti alueelta purettuun navettaan. Lisäksi alueen pohjoisosassa on lähes rivissä kolmen kivijalan jäännökset. Näistä lounaisin, kalliopohjalla sijaitseva, vaikuttaa vanhimmalta ja se erottuu sammalen alta heikosti. Kiveys on matala ja kooltaan n. 5 x 9 m ja sen eteläkulmassa on mahdollisesti uuninjäännöksiä. Rakenteen koillisreunaan on ladottu myöhemmin lisää kiviä. Em. rakennuksenpohjan koillispuolella sijaitsee jykevä luonnonkivistä kasattu kivijalka, jonka kaakkoissivulla on oviaukko. Rakenteen koko on n. 5,5 x 7 m. Myös sen vieressä on sammalen peittämä, n. 5 x 7,5 m kokoinen melko massiivinen luonnonkivinen kivijalka. Rakennuksenpohjan eteläkulmassa on uuninjäännös, jonka päällä kasvaa tuuhea mänty. Laidunalueella ja pellolla on todennäköisesti säilynyt myös muiden rakenteidenjäännöksiä.
Parolanmäki vaikuttaa topografialtaan todennäköisimmältä vanhankylän paikalta. Se sijaitsee mäen laella peltojen läheisyydessä, kun taas Käävän ja Vanhantalon paikat ovat peltoalueesta hieman syrjempänä. Paikalta on hyvä näkyvyys ja se muistuttaa hieman rautakautisten asuinpaikkojen sijaintia. |