Ummeljoen kylän tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Anjalankosken länsiosassa, molemmin puolin Kymijokea. Ummeljoen Rantakylän tonttimaa, joka on sijainnut Kymijokeen lännestä pistävällä Mikkolanniemellä, on ainoa kylän kolmesta tonttimaasta, joka ei ole jäänyt uudemman kaupunkimaisen asutuksen alle.
Ummeljoen kylää koskevia keskiaikaisia mainintoja ei tunneta, mutta vuoden 1539 hopeaveroluettelossa kylään on merkitty 8 taloa, jotka olivat muodostuneet neljästä kantatilasta. Ummeljoen kylä kuului samaan jakokuntaan Anjalan kylän kanssa, ja sieltä kylän oletetaan saaneen myös asutuksensa. Taloluku vaihteli tämän jälkeen 10 ja 13 välillä ja jopa nousi 25-vuotisen sodan aikana (1570–1595). Sodan loputtua taloja oli 17, 1600-luvun alussa peräti 29. 1500- ja 1600-luvulla Ummeljoen isäntien sukunimiä ja samalla kantataloja olivat mm. Eijå, Haijmine, Ambarpå (Ämpärpää), Laaman ja Kåcka (Kuokka). (Oksanen 1981:43, 275.)
Ummeljoen kylää kuvaavista karttapiirroksista vanhin säilynyt on Erik Bergströmin vuonna 1703 laatima kartta, johon on merkitty Ummeljoen talojen summittainen sijainti. Taloja oli tuolloin yhteensä 39, jotka muodostivat kolme taloryhmää, joilla oli kullakin oma erillinen tonttimaansa. Suurin osa taloista sijaitsi Keski- tai Rantakylän tonttimailla; Rantakylässä taloja oli 1700-luvun alussa yhdeksän. (Oksanen 1981:241-242.)
Vanhan Rantakylän alue on suurimmaksi osaksi autioitunut, metsittynyt ja rakentamaton; paikalla on pieni kesämökki. Alueella on havaittavissa uudempia rakennusten kivijalkoja sekä uuninraunioita. Aivan Kymijoen rannassa, tontin eteläpuolella on laajalla alueella sirpalekivikkoa, jonka keskellä on neliömäisiä, mahdollisia majanpohjia. Kivikkoon on myös kaiveltu kuoppia. |