Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Nuotiopuistossa, Paloheinäntien ja Repovuorentien risteyksen eteläpuolella.
Puolustusaseman pohjoisosassa on betonilla tuettuja kallioon louhittuja hautoja. Etelä- ja itäosassa maahan kaivettuja hautoja. Betonilla tuettua taisteluhautaa on n. 30 m, torjuntasuuntana pohjoinen ja luode.
Neljä betonista rakennettua konekivääriasemaa ja kolme betonista tähystysasemaa.
Yksi betonista rakennettu matala valonheitinasema.
Etulinjassa on neljä betonista suojahuonetta, ja taustalla on neljä betonista suojahuonetta, joista kaksi on pienempiä yksihuoneisia. Puolustusaseman kaikki katetut rakenteet on räjäytetty.
Yksi suojahuoneista on huomattavan kookas. Se on rakennettu kallioon louhittuun kuoppaan, louhintajätteet ovat suojahuoneen eteläpuolella. Suojahuone on ulkomitoiltaan 8 x 15 metriä. Betonikatosta on jäljellä huoneen takanurkissa noin metrin paksuiset kappaleet. Teräspalkit on räjäytetty, jolloin koko rakenne on täyttynyt betonimurskasta. Huonejakoa ei pysty erottamaan. Sisäänkäyntiin johtaa yhdyshaudat kahdesta suunnasta.
Suuren suojahuoneen länsipuolella on betoninen kaksihuoneinen suojahuone. Kumpaakin huoneeseen on oma sisäänkäynti. Katosta on räjäytetty teräspalkit pois, mutta osia betonikatosta on jäänyt paikoilleen. Kahden suurikokoisen suojahuoneen välisen yhdyshaudan betonireunan yläpinnassa on noin puolen metrin välein pyöreitä reikiä, joiden halkaisija on 10-15 cm.
Puolustusaseman keskiosassa on kalliolla kuusi betonista jalustaa. Jalustoissa on taottuja nauloja, joilla on ilmeisesti kiinnitetty puurakenteita.
Helsingin kaupungin rakennusvirasto on raivannut linnoitteet esille 1997-2002. Tällöin on linnoituslaitteissa olevia betoninkappaleita kuljetettu pois ja hautojen pohjille on asetettu maanrakennuspeitteitä ja kivituhkaa. Kohde on pääkaupunkiseudun ainoa puolustusasema, jossa linnoituslaitteet on kaivettu esille. Suojahuoneisiin on lisätty teräksisiä tuki- ja suojarakenteita. Hautoja on tuettu myös puuparruilla.
Luonti: 5.3.2009 Viimeisin muutos: 7.6.2017
Tutkimukset
Sirkku Laine / Helsingin kaupungin rakennusvirasto inventointi 1995
Huomautuksia: Laine, S. 1996. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.
Luonti: 5.3.2009
John Lagerstedt tarkastus 2001
Huomautuksia: Lagerstedt, John. 2002. Helsingin ensimmäisen maailmansodan aikaisten maalinnoitusten hoito. Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologian oppiaine. Proseminaariesitelmä.
Luonti: 5.3.2009
John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa arkistotutkimus 2014
Huomautuksia: John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa: Helsinki. Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys 2014. Museovirasto.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tilaama selvitys yleiskaavoitusta varten.
Luonti: 7.6.2017
John Lagerstedt/Helsingin kaupunginmuseo tarkastus 2013
Luonti: 7.6.2017 Viimeisin muutos: 7.6.2017
Kati Heinämies -K.E. Löfgren inventointi 1979
Huomautuksia: Heinämies, Kati – Löfgren, K. E. : Helsingin maa- ja merilinnoitukset. Tarkistettu inventointi 1979.
Laaksonen, L. (toim.) 1980. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä. Suojeluluettelo. Museovirasto. rakennushistorian osasto, julkaisu n:o 9, 2/79. Helsinki.
Luonti: 30.6.2017
Tapani Ahvenisto inventointi 1966
Huomautuksia: Ahveniston kohde nro 65.
Tapani Ahvenisto: Helsingin maalinnoituksen inventointikertomus 1966.
Luonti: 30.6.2017
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.