Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri ja luola, joiden rakennusajankohta on 1916–1918. Kohde sijaitsee Kustaankartanon palvelutalon piha-alueella, Tuusulanväylän itäpuolella sijaitsevan jyrkkäreunaisen kalliomäen länsireunalla. Maasto on tykkipatterin luona siistittyä piha-aluetta, mutta kalliorinteen alapuolella paikoin ryteikköistä ja myllättyä metsämaastoa.
Kohde on kahden järeän tykin patteri, jonka rakentaminen on jäänyt keskeneräiseksi. Itäisempi tykkiasemista on edelleen maastossa näkyvissä, mutta se on täyttynyt vedellä ja se on kunnostettu aidatuksi ”Metsälammeksi” suihkulähteineen. Kallioon louhitun lammen halkaisija on noin 25 m. Toista tykkiasemaa ei maastossa enää selkeästi erotu, mutta se näkyy hyvin vuoden 1932 ilmakuvassa lammesta noin 35 m länteen. Itäisempi tykkiasema on ollut hiukan pienempi, halkaisijaltaan noin 15 m, ja ilmeisesti sekin on ollut vuonna 1932 täyttynyt vedellä mutta peitetty maalla sen jälkeen. Patteri oli tarkoitettu kahdelle 305 mm:n, 52 kaliiperin järeälle merikanuunalle mallia Obuhov, mutta sitä ei ehditty aseistaa ennen sodan loppumista.
Tykkiasemien lounaispuolelle, kallion juurelle on louhittu suorakaiteenmuotoinen luola, johon on kaksi sisäänkäyntiä. Sisäänkäynneistä luoteisempi on tukittu betoniseinällä, kaakkoisemmassa on osittain kivistä muurattu, osittain betonoitu seinä, jossa on lukittu teräsovi. Maanalaisen kartan perusteella suuaukot johtaisivat noin 4 m x 15 m kokoiseen eteistilaan, jonka takana on suorakaiteenmuotoinen (koko noin 7 m x 22 m). Luola oli jäänyt keskeneräiseksi, mutta se rakennettiin vuosina 1938–1939 ammussorvaamoksi. Myöhemmin luola on kunnostettu osaksi Kustaankartanon huoltotunnelijärjestelmää.
Luolan edustalle on johtanut pohjoisesta yhdystie, joka on osittain säilynyt (tie 3). Tykkipatteri ja luola kuuluvat tukikohtaan XXI, jonka kohteet (Tykkipatterit 81 ja 82, puolustusasemat XXI: 1–8, tiet 1–3, parakkialue ja sauna (50: 1)) sijaitsevat Patolan ja Itä-Pakilan alueella. Näistä puolustusasemat 3, 4, 5 ja 8 ovat tuhoutuneet, mutta muut ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. |