Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Pajamäen huipulla ja sen alemmilla rinteillä.
Puolustusasemassa on pääasiassa kallioon louhittuja mutta myös maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja. Suurin osa haudoista on vahvistettu muuratuilla harkkokivillä, betonilla tuettuja hautoja on vähemmän. taisteluhautoja on yhteensä 300m, torjuntasuuntina kaikki ilmansuunnat. Kohteen keskiosassa on kivestä muurattua yhdyshautaa katettu viiden metrin matkalta betonisella, holvatulla katteella.
Konekivääriasemia on 5 kpl ja tähystysasemia 9 kpl. Kaikki asemat on rakennettu muuratuista kivistä. Katot on räjäytetty. Puolustusaseman pohjoiskärjessä on kahden konekivääriaseman ja yhden tähystysaseman muodostama kokonaisuus, joihin on päästy yhteisestä, katetusta eteistilasta. Matalia, avoimia asemia, joista ainakin osa on tarkoitettu valonheittimille on 5 kpl. Osa asemista on hevosenkengänmuotoisia ja osa munikulmaisia. Asemat on rakennettu muuratuista kivistä.
Suojahuoneita on 7 kpl. Ne on rakennettu muuratuista kivistä tai betonista. Katot on räjäytetty. Puolustusaseman keskiosassa on kallioon louhittu suojahuone, jonka sisämitat ovat 10 x 4 m sekä eteinen. Betonikatto on holvattu ja se on säilynyt ehyenä. Seinät on rakennettu muuratuista kivistä. Eteisen betonikatto on ilmeisesti rakennettu myöhemmin yhdyshaudan päälle.
Samalle mäelle on rakennettu v.1940 ilmatorjuntapatteri. Sen kivestä maasta ja betonista rakennetut laitteet ovat osaksi I maailmansodan linnoituslaitteiden päällä. Mäen länsipuolella on I maailmansodan aikaisen yhdyshaudan kylkeen louhittu kaksi pienempää luolaa, jotka on lukittu. Niille johtaa betoniset portaat mäen huipulta. Mäen alapuolelle on louhittu 1960-luvulla hiekoitussorasiilolle luola, jonka sisäänkäynti on kallion juuressa ja kallion huipulle nousee pystykuilu, josta sora on kaadettu luolaan.
Puolustusasemassa on säilynyt tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita hyvässä kunnossa. Alueella on helppo hahmottaa vuoden 1915 linnoittamistapaa ja -tekniikkaa. Toisen maailmansodan aikaisen ilmatorjuntapatteri ja siihen liittyvät linnoitteet ovat myös hyvässä kunnossa.
Vuonna 2019 on tutkittu puolustusasemaan liittyvää yhdystietä, joka ei ole muinaisjäännösrekisterissä (ks. raportit).
Luonti: 18.3.2009 Viimeisin muutos: 30.7.2019
Tutkimukset
Sirkku Laine / Helsingin kaupungin rakennusvirasto inventointi 1995
Huomautuksia: Laine, S. 1996. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.
Luonti: 18.3.2009
John Lagerstedt tarkastus 1996
Huomautuksia: Ei raporttia.
Luonti: 18.3.2009
Kati Heinämies - K.E. Löfgren inventointi 1979
Huomautuksia: Heinämies, Kati – Löfgren, K. E. : Helsingin maa- ja merilinnoitukset. Tarkistettu inventointi 1979.
Laaksonen, L. (toim.) 1980. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä. Suojeluluettelo. Museovirasto. rakennushistorian osasto, julkaisu n:o 9, 2/79. Helsinki.
Luonti: 30.6.2017
Tapani Ahvenisto inventointi 1966
Huomautuksia: Ahveniston kohde nro 92.
Tapani Ahvenisto: Helsingin maalinnoituksen inventointikertomus 1966.
Luonti: 30.6.2017
John Lagerstedt kaivaus 2019
Huomautuksia: Raportti: HELSINKI Pitäjänmäki, Pajamäki Tukikohta XXXV yhdystie. Kartoitus ja koekaivaus 2019.
Käytössä olevaa tietä ei ole merkitty muinaisjäännösrekisteriin.
Luonti: 30.7.2019
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.