Glomsinjoen koskessa Bodominjärven ja entisen Espoon kirkkojärven välinen 8 metrin pudotusta on hyödyntänyt ainakin jo 1700-luvun alkupuolelta lähtien kaksi myllyä. Oletettavaa on kuitenkin, että Bembölen myllykosken virtaama on käytetty hyväksi huomattavasta tätä varhaisemminkin, ottaen huomioon että Bembölen myllykoski on yksi viidestä "hyvästä myllypaikasta" jotka on mainittu olevan Espoossa. Bembölen, Karvasbackan, Glomsin ja Lövkullan kyläläiset käyttivät jalkamyllyjä koskessa vain syksyisin ja keväisin, kunnes vuoden 1780 vaiheilla rakennettiin katselmuskirjuri Mattias Lindströmin toimesta suurempi ratasmylly, joka vuonna 1805 sai tullimyllyn aseman.
Kahden vesimyllyn harmaakivisten alaosien rauniot, sekä osia pato- ja rännirakenteiden kiviosista. Rinteillä vanhoja tienpohjia, purettujen rakennusten pohjia ja muutamia pieniä punamullattuja mökkejä, mm. myllärintupa.
Bembölen alamyllyn viimeinen mylläri ennen myllyn paloa v. 1929 oli Nestor Lindholm, joka jatkoi toimessa isänsä jälkeen.
Luonti: 27.5.2009 Viimeisin muutos: 14.1.2022
Tutkimukset
Timo Kantonen ja Vesa Kilpelä tarkastus 2009
Luonti: 27.5.2009
Päivi Maaranen tarkastus 2010
Huomautuksia: Raportoitu hoidon ja käytön tarkastus.
Luonti: 30.4.2010
Tryggve Gestrin & Eetu Sorvali tarkastus 2019
Huomautuksia: VARK-tarkastus 4.12.2019.
Luonti: 4.2.2020 Viimeisin muutos: 5.2.2020
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.