Enontekiö
kiinteä muinaisjäännös
Stuorrahanoaivi (Stuor-oivi)	1000014145
Tyyppi:	taide, muistomerkit     kaiverrukset
Ajoitus:	historiallinen, 1800-luku
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7624922 I: 327527 YKJ P: 7628107 I: 3327630 ETRS89/WGS84 Lat: 68.68244246° Lon: 22.74593719° ETRS89/WGS84 Lat: 68° 40.9465' Lon: 22° 44.7562' ETRS89/WGS84 Lat: 68° 40' 56.7929" Lon: 22° 44' 45.3739"

Kuvaus

Enontekiöllä Stuorrahanoaivin huipulla sijaitsee yksi Suomen kuudesta Unescon maailmanperintökohteena suojellusta Struven ketjun pisteestä. Struve käytti pisteestä nimeä Stuor-oivi. Ensimmäinen piste mitattiin vuonna 1850 ja toinen 1852. Molemmat pisteet on merkitty kiveen kaiverretuilla risteillä. Norja otti Stuorrahanoaivin pisteen osaksi kolmiomittausverkkoaan vuonna 1895 ja korvasi alkuperäisen, kiveen kaiverretun pisteen näkyvämmällä keskuspultilla. Mittauspisteen ympäristö on edelleen yhtä avoin ja havainnointiin soveltuva kuin Struvenkin aikoina. Struven ketjun mittauksista lähtien Stuorrahanoaivin piste on ollut yksi Suomen geodeettisista peruspisteistä. Ensimmäisen luokan kolmiopiste mitattiin lähes samalle paikalle vuonna 1970. Se on 7,6 metriä pohjoiseen Struven pisteestä. Sijainti:+ 68° 40 57.00", +22° 44 45.00" Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut peruspisteet on suojeltu kansallisin toimin.

Luonti: 12.6.2009 Viimeisin muutos: 2.10.2020

Tutkimukset

Anders Donner ja Alfred Petrelius inventointi 1889

Huomautuksia: Uppsökandet af den Rysk - Skandinaviska granmätningen inom Finland belägna triangelpunkter. Fennia I no. 4. Helsinki.

Luonti: 15.7.2010

Alfred Petrelius inventointi 1890

Huomautuksia: Uppsökandet af den Rysk - Skandinaviska granmätningen inom Finland belägna triangelpunkter. Fennia III no. 12. Helsinki.

Luonti: 15.7.2010

Pekka Tätilä inventointi 2009

Huomautuksia: Pisteiden inventointi maailmanperintökohteita valittaessa ja ketjun hoitotöiden yhteydessä, Maanmittauslaitoksen julkaisemattomat työaineistot 2002-2009.

Luonti: 15.7.2010

Teemu Mökkönen ei määritelty 2013

Huomautuksia: Etätarkastus kohteelle 7.3.2022: viimeisimpien ilmakuvien (2013) ja laserkeilausaineiston (2013) perusteella kohteen olosuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia viimeisen raportoidun maastotarkastuksen jälkeen. Vaikka kaukokartoitusaineisto on etätarkastusta tehdessä jo miltei 9 vuotta vanhaa, tunturin laella erämaassa sijaitsevan kohteen olosuhteissa on tuskin tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kohteen alueelle ei ole tehty mestänkäyttöilmoituksia. Etätarkastus liittyy VARK-hankkeeseen.

Luonti: 7.3.2022 Viimeisin muutos: 7.3.2022

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

kopioi linkki tälle sivulle: