 |
| Seinäjoki |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Östermyran rautaruukki ja ruutitehdas |
1000014482 |
| Tyyppi: | teollisuuskohteet rautaruukit |
| Ajoitus: | historiallinen, 1700-luku |
| Ajoitus: | historiallinen, 1800-luku |
| Paikkatieto- selite: |
Alahamarin koordinaatit |
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6966009 I: 287475 YKJ P: 6968929 I: 3287560 ETRS89/WGS84 Lat: 62.76258939° Lon: 22.83589090° ETRS89/WGS84 Lat: 62° 45.7554' Lon: 22° 50.1535' ETRS89/WGS84 Lat: 62° 45' 45.3218" Lon: 22° 50' 9.2072" |
| Kuvaus |
| Kohde sijaitsee Törnävän kartanon alueella, Seinäjoen varrella, joen länsipuolella, noin 2 kilometriä Seinäjoen kaupungin keskustasta etelään. Alueella on vuonna 1798 perustetun rautaruukin rakennusten ja rakenteiden kivijalkoja (ks. alakohteet). Varsinainen ruukkitoiminta Östermyran ruukilla loppui 1870-luvulla, mutta manufaktuuripaja oli toiminnassa vielä vuoteen 1903 asti. Nykyisin kartanoalue on kaupungin museo- ja edustuskäytössä.
Ruukkiin liittyvistä tuotantolaitoksista parhaiten on säilynyt Kniipinuoman varrella, Navettalammen rannalla sijainnut nk. Alahamari, joka rakennettiin vuonna 1804. Se oli toiminnassa vuoteen 1845. 1850-luvulla paikalle rakennettiin luumylly ja etelärannalle jauhomylly. Alahamarissa on säilynyt paksu, luonnonkivistä ladottu pato aukkoineen ja kivillä tuettuineen vesiuomineen. Padon alapuolella sijainneista nippu- ja kankivasarapajoista on jäljellä vain kivettyjen voimakanavien raunioita ja peruskiviä. Nykyisin ruukin rakennusten paikalla on mylly. Vuonna 1808 rakennetun Ylähamarin paikalla on näkyvissä enää vain joitakin epämääräisiä peruskiviä ja pajakuonaa. Uusi Hamarintien silta on kutakuinkin Ylähamarin ruukinpadon paikalla. 1800-luvun lopulla rakennetusta ja vuonna 1977 puretusta Simunan sillasta on jäljellä vain silta-arkku. Törnävän kartanonpuiston alueella on Myllytien varrella työväen asuinrakennusten, pikkupytingin ja isonpytingin, kivijalkoja sekä ulkorakennusten perustusten jäänteitä. Seinäjoen rantapengertä on kartanoalueella tuettu kivillä useassa eri kohdassa. Östermyran ruutitehdas Östermyran ruutitehdas on sijainnut Törnävän kartanon ja rautaruukin pohjoispuolella. Siihen kuuluneita tuotantolaitoksia on sijainnut kummallakin puolen Seinäjokea, erityisesti Puleerinkosken ympäristössä. Ruutitehdas perustettiin vuonna 1825 Östermyran rautaruukin yhteyteen. Toimintansa se lopetti vuonna 1890. Nykypäiviin ruutitehtaasta on säilynyt ruudin valmistamiseen, kuten ruudin puhdistukseeen ja kuivatukseen, liittyviä rakenteita ja rakennusten kivijalkoja (ks. alakohteet). Nykyisin ruutitehtaan alue sijaitsee osittain joen länsirannalla Ruutipuiston luonnonsuojelualueella ja joen itärannalla yksityisillä pihamailla. |
| Luonti: 16.9.2009 Viimeisin muutos: 7.6.2022 |
| Alakohteet |
| Alahamari |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6966009 I: 287494 |
| Kuvaus: Aulis J. Alanen, SEINÄJOEN HISTORIA l (1970): Manufaktuuripaja on ollut käytössä vuoteen 1880 asti, jolloin se paloi. Paja rakennettiin kuitenkin heti uudestaan. Rautaruukin tuotanto on ollut vähäistä jo vuoden 1862 jälkeen, mutta Kniipinhamari on ollut käytössä kuitenkin vuoteen 1903. Kirjassa mainitaan Serafia Backin muistelleen vuosisadan alussa, että suurikokoinen paja, nimeltään kniippi, sijaitsi "Alihamarin kosken vieressä", jossa tuohon aikaan sijaitsi mylly. Pajan vasara kävi vesivoimalla. INVENTOINTI 2014: Alahamari on sijainnut Törnävänsaaren ja Törnävän kartanon välimaastossa. Nykyään paikalla on silta, jonka toisella puolella on vesivoimaa varten rakennettu pato, Kniipintammi, ja toisella puolella jäänteitä ruukinrakennuksista. Alue on pääosin hoidettua puistoaluetta sekä kartanon että Törnävänsaaren puolella. Paikalla sijaitsee edelleen kartanolle kuulunut mylly, mutta se ei ilmeisesti ole täysin alkuperäisellä paikallaan. Kniipintammi on koottu jykevistä lohkotuista kivistä ja niiden päälle on ladottu pyöreitä tukkeja virranmukaisesti vierekkain. Pato käsittää joen koko sen leveydeltä. Kniipintammen lisäksi jäljellä on Navettalampeen (joka nykyisin tunnetaan Lintulampena) johtavia kiveyksiä vesiuomassa. Kiveykset ovat Törnävänsaaren sillan itäpuolella. Sillan perustus on kivistä päätellen kartanon aikainen. Kiveyksiä on yhteensä kolme ja yhdessä saaren reunan kanssa ne luovat kolme vesiuomaa, joista eteläisin oli inventoinnin aikana kasvanut lähestulkoon kokonaan umpeen. Kiveyksistä ainakin eteläisin on tehty osaksi kallion päälle, sillä itäsuunnassa kiveys muuttuu lopulta kallioksi. Pohjoisimmasta kiveyksestä paljastui myös pari tiilenpalasta, mutta ei kokonaisia. Kiveyksien päällä kasvaa kuusia ja koivuja. Myllyyn johtaa vesikaukalo sillan juuresta. Kiveykset liittyvät todennäköisesti rautaruukin vasarapajaan, luumusertimoon ja myllyyn. Vuoden 1806 kartan mukaan alahamari olisi sijainnut kartanon puolella ja nippuvasarapaja Törnävansaaren puolella. Alahamarin viereen on karttaan merkitty takkirautapaja. |
| Luonti: 17.9.2009 Viimeisin muutos: 7.6.2022 |
| Kivipenger Puleerista koilliseen |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6966197 I: 287571 |
| Kuvaus: INVENTOINTI 2018: Puleerista koilliseen sijaitsee epämääräinen noin 13 metrin pituinen kivipenger. Sijainniksi on ilmoitettu kohteen keskipiste. Kyseessä on mahdollisesti rakennuksen perustus, joskin siitä on säilynyt ja näkyvissä vain jokiuoman puoleisen seinälinjan perustus. Rakenteen ympärillä on hajallaan useita lohkokiviä. Rakenteen pohjoispuolelta on ilmeisesti otettu maata tai aluetta on muuten kaiveltu. Vanhoille kartoille ei ole tälle paikalle merkitty rakennusta. |
| Luonti: 20.3.2019 Viimeisin muutos: 7.6.2022 |
| Kuivoosauna |
| Tyyppi: kivirakenteet |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6966247 I: 287507 |
| Kuvaus: Aulis J. Alanen, Seinäjoen historia I (Seinäjoki 1970): Kuivoosauna rakennettiin joen länsirannalle ruutisillan eteläpuolelle. Tässä rakennuksessa kuivattiin salpietari isoissa rautapannuissa. Sieltä salpietari vietiin tulikivimyllyyn. Prosessin loppuvaiheessa ruuti kuivattiin kuivoosaunassa kangaspohjaisissa laatikoissa. Ruutia kuivattiin kolme vuorokautta noin 56 asteen kuumuudessa. Kuivattu ruuti vietiin sihtihuoneeseen puhdistettavaksi. INVENTOINTI 2014: Kuivoosaunan jäännös sijaitsee Ruutipuistossa joen länsipuolella puiston eteläpäässä. Kuivoosaunaan kuului rakennusparina pannuhuone, joka on säilynyt. Pannuhuoneen vieressä on kasvillisuuden peittämä kohouma, joka on kuivoosaunan kivijalka ja pohja. Kiveystä pilkistää kasvillisuuden alta muutamasta kohdasta. Maasta 1öytyi paikalla jonkin verran lasia, joista suurin osa lienee modernia, mutta mukana oli myös ohutta ikkunalasia, joka voi olla peräisin paikalla sijainneesta kuivoosaunasta. Lisäksi paikalla oli tiiltä. Pannuhuoneen vierestä kulkevalla polulla (Ruutipuistontie) näkyi myös jonkin verran tiiliä. Pannuhuone itsessään on rapattu tiilirakennus. Kuivoosaunan kivijalka on 6,9 x 7,6 m. Pannuhuoneen ja kivijalan välille jää etäisyyttä vain joitakin kymmeniä senttejä, eli rakennukset ovat sijainneet hyvin lähellä toisiaan. Pannuhuoneen seinässä on vuosilukumerkintä 1827. |
| Luonti: 27.11.2015 Viimeisin muutos: 7.6.2022 |
| Kuurnoo ja sihti |
| Tyyppi: kivirakenteet |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6966391 I: 287556 |
| Kuvaus: Aulis J. Alanen, Seinäjoen historia I (Seinäjoki 1970): Prässihuoneessa prässätyt ruutikokkareet vietiin kuurnoohin, joka sijaitsi joen länsipuolella ja toimi vesivoimalla. Tässä rakennuksessa oli kuurnia eli puulaatikoita (2 jalkaa x 3/4 jalkaa). Ne olivat katosta riippuvassa kehyksessä (20 jalkaa x 6 jalkaa). Laatikoitten pohjana oli messinkiverkkoa ja sisällä puukuulia, jotka pienensivät ruudin. Vesivoima piti kehyksen liikkeessä, jolloin puukuulat löivät laidasta laitaan ja pyöristivät ruutikokkareet. Nämä putosivat messinkiverkon läpi. Kuurnoosta ruuti vietiin sihtiin. Sen erotti kuurnoosta vain kapea vesiuoma, jonka yli johti puinen silta. Myös sihtihuoneessa oli puinen kehys, missä oli päällekkäin seitsemän puista laatikkoa. Näistä ylimmässä oli pohjana suurireikäisin verkko ja alimmassa pienireikäisin. Näillä verkkopohjilla erotettiin erilaiset ruudit. Kuivoosaunassa tapahtuneen ruudin kuivauksen jälkeen ruuti vielä puhdistettiin sihdissä, jonka jälkeen se oli valmista vuoriruutia. Vuoriruuti pakattiin sadan naulan vetoisiin mäntytynnyreihin ja vietiin noin kilometrin päässä olevaan valtion ruutimakasiiniin (nykyinen Törnävän kirkko). INVENTOINTI 2014: Kuurnoo ja sihti ovat sijainneet karttatietojen mukaan hyvin lähekkäin, aivan joen ääressä. Kuurnoo on sijainnut joen länsirannassa ja sihti joessa olevalla, ainakin osaksi rakennetulla, saarelmalla. Saarelmassa on havaittavissa kaksi rakennelmaa, joista toinen on korkeampi ja pienempi ja toinen matala, yksinkertainen kivijalka. Näiden väliin jää aukea. Pienempi ja korkeampi kivijäännös sijaitsee saarelman eteläpuolella ja se on korkeudeltaan 1,6 m. Mittaa sillä on noin 8 x 5 m. Osassa kivistä on merkkejä lohkomisesta, sekä reikiä rautatankoja varten. Aukean leveys on 4,3 m ja laajemman kivijalan mitat saarelman pohjoispuolella ovat noin 7,4 x 14,5 m. Laajemman kivijalan keskellä on myös joitakin yksittäisiä kiviä. On epäselvää ovatko rakennukset olleet samaa vai eri rakennusta. Vesiuoman yli on mahdollisesti kulkenut aukean kohdalla silta, aukean kohdalla on kiveyksessä, molemmin puolin syvennykset. Useimpien karttojen perusteella sihti on sijainnut saarelmalla ja kuurnoo Ruutipuistossa uoman länsipuolella. Vesiuoman länsipuolella ei kuitenkaan ole havaittavissa mitään järjestelmällistä kivijalan jäännöstä, vaikkakin paikalla on runsaasti kiviä. Rakennuksen pohja voi olla tuhoutunut. Saarelman itäpuolelta joelle johtaa rivi kiviä, joiden toinen reuna on lohkottu suoraksi. Kiviä on osaksi kahdella puolella. Kivirivin vieressä niiden eteläpuolella on jäljellä puurakennetta, joka menee kivien suuntaisesti joen poikki. |
| Luonti: 27.11.2015 Viimeisin muutos: 7.6.2022 |
| Lutteri |
| Tyyppi: kivirakenteet |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6966240 I: 287588 |
| Kuvaus: Aulis J. Alanen, Seinäjoen historia I (Seinäjoki 1970): Salpietarihuonetta vastapäätä oli salpietarin puhdistushuone eli lutteri. Täällä salpietari liuotettiin suurissa kuparikattiloissa, jotta kaikki epäpuhtaudet saatiin poistetuiksi. INVENTOINTI 2014: Lutterin jäännös sijaitsee joen itäpuolella Ruutipuistontien ja Ruutipuistontiensillan eteläpuolella aivan joen vieressä. Joki on sen kohdalla kivetty melko korkeasti. Salpietaria puhdistettiin keittämällä, eli vaikka ruutitehtaan alueella tulenpito oli ankarasti kiellettyä, piti tässä rakennuksessa tulta todennäköisesti pitää. Toimintoon ei tietojen mukaan tarvittu vesivoimaa, vaikka rakennus onkin aivan joenvarteen pystytetty. Salpietarihuonetta ja lutteria koskevan piirroksen perusteella näyttää, että lutteriin on johtanut kaksi erillistä ramppia, joissa on ollut sisäänkäynnit rakennukseen. Lutterin kivijalan jäännöksessä on havaittavissa Ruutipuistontien puolella kaksi aukkoa, joissa sisäänkäynnit ovat voineet sijaita. Sillan puoleinen kivijalka on leveydeltään 1,4 m ja mitoiltaan kivijalka on noin 12 x 12 m. Etäisyyttä siltaan kivijalalla on 11 m. |
| Luonti: 27.11.2015 Viimeisin muutos: 7.6.2022 |
| Prässihuone |
| Tyyppi: kivirakenteet |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6966459 I: 287504 |
| Kuvaus: Aulis J. Alanen, Seinäjoen historia I (Seinäjoki 1970): Silintereistä ruutiseos vietiin prässiin eli prässihuoneeseen. Prässi oli rakennettu joen länsipuolelle. Siellä prässi puristi vedellä kostutetun seoksen noin neljän tuuman vahvuisiksi levyiksi, jotka pienittiin nyrkinkokoisiksi paloiksi. INVENTOINTI 2014: Prässihuoneen jäännös sijaitsee Ruutipuistontien varressa sen itäpuolella puiston keskivaiheilla. Prässihuoneelle ruutiseos tuotiin sen jälkeen, kun se oli sekoitettu silintereissä. Toisin kuin muut ruutitehtaan rakennukset, prässihuone sijaitsi aivan puiston läpi kulkevan puistotien varrella eikä joenrannassa. Tien toisella puolella on mainittu olleen merkkikello silintereiden pyörimistä tauottamaan, mutta kellosta ei löytynyt maastosta havaittavia jälkiä. Prässin kivijalka on verraten hyvin säilynyt ja sen muoto on edelleen havaittavissa, vaikka kivijalan sisällä kasvaakin mättäikköä ja suuria kuusia. Kivijalkaa itseään peittää sammal ja varpukasvillisuus, mutta mättään alla kivijalka on säilynyt. Muodoltaan rakennus on todennäköisesti ollut lähes neliömäinen, sivujen ollessa 7,4 m ja 8,6 m pitkiä. Lyhyemmän sivun kivijalan paksuus puolestaan on 1,5 m. Joenpuoleinen sivu on tässäkin rakennuksessa säilynyt polun puoleista sivua huomattavasti paremmin. Kivijalan molemmilta puolilta tieltä joelle päin kulkee kävelypolut. |
| Luonti: 27.11.2015 Viimeisin muutos: 7.6.2022 |
| Puleeri |
| Tyyppi: kivirakenteet |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6966179 I: 287544 |
| Kuvaus: Aulis J. Alanen, Seinäjoen historia I (1970): Puleeri, missä hienommat ruutilajit kiillotettiin, oli rakennettu ruutisillan yläpuolelle. Puleerissa kiillotettava ruuti pantiin kolmeen puutynnyriin, jotka pyörivät vesivoimalla. Pyöriessään ruutijyväset hakkautuivat toisiinsa ja tynnyrien reunoihin, jolloin ne hienontuivat kiiltäviksi. Ruudin kiillotuksessa syntynyt tomu vietiin satsihuoneeseen, missä se sekoitettiin uuteen ruutiannokseen. Puleerista vietiin ruuti takaisin satsihuoneeseen, josta se punnitsemisen jälkeen vietiin varastoitavaksi. Vuodesta 1882 alettiin kanuuna- ja kivääriruutia musertaa kahden messinkivalssin välissä. Tällä tavalla saatiin enemmän hienoja ruutilajeja. INVENTOINTI 2014: Puleeri oli ruudin kiillottamiseen tarkoitettu rakennus, jonka jäännös sijaitsee lähes valittömästi nykyisen kesäteatterin takana, Puleerinkosken itärannalla. Jäännös koostuu kivijalkaperustuksesta sekä joen vieressä kulkevasta vesikourusta. Kivijalan eteläsivun päältä kulkee polku. Kivijalan lounaisnurkassa on rakennuksen sisällä kiveys, jonka alkuperä ja tarkoitus on tuntematon. Pyöreähköltä muodoltaan se sopisi tulisijaksi, mutta koska ruutitehtaan alueella tulenpito ja jopa tupakointi olivat ankarasti kiellettyjä, tuntuu oudolta, etta tässä ruutia käsittelevässä rakennuksessa olisi ollut tulisija. Asteittain muurille kohoava kiveys tuo myös mieleen porrasaskelmat, jolloin nurkkauksessa voisi olettaa olleen aikoinaan myös ovensuun. Mittaa rakennuksen kivijalan jäännöksellä on noin 8 x 8 m. Vesikourun pituus on kesäteatterin puolella 11 m ja joen puolella noin 23 m. INVENTOINTI 2018: Perustuksen pohjoispuolella on noin 25 metrin pituinen kivetty vesiratasuoma/vesikouru sekä kivimuuria. Vesikourun leveys on noin 1,5 metriä ja korkeus 1-1,2 metriä. |
| Luonti: 27.11.2015 Viimeisin muutos: 7.6.2022 |
| Rakennuksen perustuksia, Sauna |
| Tyyppi: kivirakenteet |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6965839 I: 287524 |
| Kuvaus: 2 rakennuksen kivijalkaa, joista ilmeisesti etelänpuoleinen on ollut sauna, pohjoisen rakennuksen käyttötarkoitusta ei tunneta. Kivijalat sijaitsevat hyvin hoidetulla puistoalueella. |
| Luonti: 17.9.2009 Viimeisin muutos: 27.11.2015 |
| Rakennuksen perustus, Pikkupytinki |
| Tyyppi: teollisuuskohteet |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6966083 I: 287642 |
| Kuvaus: Paikalla on ollut työväen asunto vuodelta 1826, pikkupytinki, joka on purettu vuonna 1926. Nykyisin paikalla on rakennuksen kivijalka hyvin hoidetulla puistoalueella. Perustus on nurmikon peittämä. |
| Luonti: 17.9.2009 Viimeisin muutos: 11.4.2022 |
| Rakennuksen perustus, Pitkäpytinki |
| Tyyppi: teollisuuskohteet |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6966069 I: 287654 |
| Kuvaus: Paikalla on ollut työväen asuinrakennus 1820-luvun lopulta, isopytinki, joka on purettu vuonna 1926. Nykyisin paikalla on rakennuksen kivijalka hyvin hoidetulla puistoalueella. Perustus on nurmikon peittämä. Perustuksen keskelle on pystytetty Suomen hevosen muistomerkki vuonna 1999. |
| Luonti: 17.9.2009 Viimeisin muutos: 27.11.2015 |
| Salpietarihuone |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6966264 I: 287593 |
| Kuvaus: Aulis J. Alanen, Seinäjoen historia I (Seinäjoki 1970): Östermyran ruutitehtaassa salpietari varastoitiin sitä varten rakennettuun salpietarihuoneeseen, joka sijaitsi ruutisillan korvassa, joen itärannalla. INVENTOINTI 2014: Paikalla on kiviä, joista rakennuksen muotoa ja kokoa on vaikea päätellä. |
| Luonti: 6.4.2022 Viimeisin muutos: 7.6.2022 |
| Satsihuone |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6966703 I: 287510 |
| Kuvaus: Inventointi 2014: Satsihuone on sijainnut todennäköisesti suurin piirtein Björkenheimintien sillan paikkeilla. Ennen 1900-luvun alkupuolella rakennettua betonisiltaa paikalla on ollut puinen silta. Sylinterihuoneen jäännöksiä ei inventoinnissa löydetty. Aulis J. Alanen, Seinäjoen historia I (Seinäjoki 1970): Kun ruutiin tarvittavat raaka-aineet salpietari, leppähiili ja rikki oli jauhettu tulikivimyllyssä, ne vietiin satsihuoneeseen. Yhteen ruutiannokseen sekoitettiin 75% salpietaria, 15% hiiltä ja 10% rikkiä. Ruutiannos painoi 340 kg eli 800 naulaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon julkaisussa Seinäjoen Östermyra - ruukinkartanosta kaupunkipuistoksi (2004) mainitaan, että Ruutipuiston toiseen päähän 1950-luvulla rakennettu museorakennus ("Seinäjoen museo") olisi tehty satsihuoneen mallin mukaan. |
| Luonti: 6.4.2022 |
| Tulikivimylly |
| Tyyppi: kivirakenteet |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6966413 I: 287595 |
| Kuvaus: Aulis J. Alanen, Seinäjoen historia I (Seinäjoki 1970): Kuivoosaunasta salpietari vietiin tulikivimyllyyn, joka sijaitsi noin 50 metriä ruutisillasta alavirtaan, joen itärannassa. Tulikivimylly kävi vesivoimalla, siksi sen kohdalla oli joessa patolaite. INVENTOINTI 2018: Seinäjoen Kruutikosken itärannalla on lohkokivettyä pengerrystä (sijainti merkitty keskikohtaan). Eteläisemmän pengerryksen pituus on 26,5 metriä. Sen eteläpääty on korkeammalla uoman rantapenkalla kuin sen pohjoispääty, joka ulottuu liki vesirajaan. Pengerryksessä on näkyvissä paikoin kolme kivikertaa, jolloin korkeus on 1,3 metriä. Suurimmaksi osaksi pengerrystä on vain yksi tai kaksi kivikerrosta. Eteläisemmän ja pidemmän pengerryskiveyksen koillispuolella on noin 10 metrin pituinen jokiuoman suuntainen pengerrys, joka on huomattavasti pidempää pengerrystä epämääräisempi. |
| Luonti: 20.3.2019 Viimeisin muutos: 7.6.2022 |
| Ylisilinteri |
| Tyyppi: kivirakenteet |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6966595 I: 287531 |
| Kuvaus: Aulis J. Alanen, Seinäjoen historia I (Seinäjoki 1970): Silinterihuoneet (ali- ja ylisilinteri) olivat ruutiseoksen sekoituspaikkoja eli ruutimyllyjä, joihin ruutiseos tuotiin satsihuoneesta. Ylisilinterissä oli kaksi vesirattaan pyörittämää silinteriä, jotka olivat paksuhkolla nahalla vuorattuja lieriöitä, joissa oli sekoittumisen edistämiseksi messinkikuulia. Lieriöitten seinämiin oli kiinnitetty nahalla päällystettyjä palkkeja, jotka olivat noin 2x3 tuuman suuruisia. Lieriöitten pohjan läpimitta oli 11 korttelia ja pituus 8 korttelia 10 tuumaa. Silinterit olivat käynnissä viisi tuntia, minkä jälkeen ne jäähtyäkseen olivat tunnin pysähdyksissä. Sen jälkeen ne kävivät jälleen tunnin. Erityinen ruutimestari valvoi silinterien käyntiä, mitä varten puistoissa oli eräänlainen kaappikello aikaa osoittamassa. Ruutisilintereissä tiedetään sattuneen räjähdysonnettomuuksia. INVENTOINTI 2014: Mahdollinen silinterirakennuksen jäännös sijoittuu Ruutipuistossa noin sadan metrin päähän Björkenheimintien sillasta etelään. Jäännös ei ole varsinaisesti havaittavissa vielä puistosta, vaan sen edustalle muodostuu aukea. Rakennuksen jäännökset sijaitsevat pienen jyrkänteen alapäässä aivan joenrannassa ja osaksi joessa. Lisaksi paikalla on näkyvissä luonnonkiviä, joihin on tehty reikiä. |
| Luonti: 27.11.2015 Viimeisin muutos: 7.6.2022 |
| Ylähamari |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6965520 I: 287640 |
| Kuvaus: Ylähamari on sijainnut nykyisen Hamarintiensillan läheisyydessä, sillan eteläpuolella. Siihen liittyviä rakennuksia on ollut vuosien 1826 ja 1866 karttojen mukaan myös sillan kohdalla, sillan pohjoispuolella ja Törnävän koulun sekä hotelli Sorsanpesän välisellä alueella. INVENTOINTI 2014: Hamarintien ja sen sillan pohjoispuolella joen itäpuolella on kaksi epämääräistä kiviryhmittymää. Toinen voi liittyä johonkin hamarin vasarapajan rakennukseen ja toinen, lähempänä kartanoa oleva, on todennäköisesti vuonna 1977 puretun Simunantiensillan vanha silta-arkku. Oletetun hamariin liittyvän rakennuksen jäännöksen kohdalta löytyi pintamaasta rauta- tai pajakuonaa sekä tiiltä. Kivet sijoittuvat rinteeseen, joten pintamaata voi myös luonnollisesti liikkua alamäkeen. Lisäksi paikan yleinen liikennöinti voi vaikuttaa mahdollisten kulttuurikerrosten kulumiseen. Paikalla on paljon liikennettä ja Hamarintiensillan rakennustöiden vuoksi voi olettaa, että maata on myllätty, jolloin maasta voidaan saada pintalöytöjä. Sillan alla olevien kivien joukosta löytyy sekä selvästi tuoreempia että vanhempia kiviä. Joissakin on merkkejä poraamisesta ja lohkomisesta sekä osassa on näkyvissä reikiä ja rautatankojen paikkoja, jotka ovat samanlaisia kuin muissa tehdaskartanon kivijalkajäännöksissä. Hamarintiensillan eteläpuolella joessa on vielä havaittavissa muutaman kiven ryhmittymä, joka on todennäköisesti liittynyt vasarapajan patorakennelmaan. Kolmen kiven suora lähtee itärannasta jokeen päin ja niiden vierustalla on kivi, josta pilkistää pahasti ruostunut rautatangon pää. |
| Luonti: 11.4.2022 Viimeisin muutos: 7.6.2022 |
| Ylähamarin alue, maapato. |
| Tyyppi: kulkuväylät |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6965479 I: 287604 |
| Kuvaus: Nykyisen Hamarintien sillan kohdalla sijaitsi Östermyran ruukin ylähamarin eli vasarapajan rakennuksia. Hamarin paikka on jäänyt uudisrakentamisen alle. Hotelli Sorsanpesän kohdalla, joen länsirannalla on säilynyt luultavasti vasarapajaan liittynyt pato-/kanavarakennelma. INVENTOINTI 2014: Hamarintiensillan eteläpuolella joessa on vielä havaittavissa muutaman kiven ryhmittymä, joka on ehkä liittynyt vasarapajan patorakennelmaan. Joen länsipuolelta löytyi kivimuurilatomus, jonka kohdalle on merkitty yhteen muistitietokarttaan maapato. Muuri löytyi maaston haravoinnin yhteydessä. Se on noin yhden metrin korkuinen, alussa joelta päin katsottuna noin metrin levyinen, mutta levenee loppua kohden ja useita metrejä pitkä. Myös muurin korkeus kasvaa loppua kohden joelta päin katsottuna. INVENTOINTI 2018: Paikalla havaittiin kutakuinkin L-kirjaimen muotoinen kivirakenne, jonka pitempi sivu on noin 8 metriä pitkä ja lyhyempi sivu on noin 6 metriä. Pidemmän sivun S-päädyn korkeus on noin 50 cm ja rakenteen N-pääty on maan pinnan tasalla. Rakenteessa on kiinni useita rautavanteita tms. rautaosia. |
| Luonti: 17.9.2009 Viimeisin muutos: 7.6.2022 |
| Tutkimukset |
| Kaisa Lehtonen & Annika Harjula tarkastus 2009 |
| Huomautuksia: Ei raporttia. Maastokäynti 5.8.2009. Mukana tarkastuksessa olivat Susanna Tyrväinen ja Risto Känsälä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseosta. |
| Luonti: 17.9.2009 Viimeisin muutos: 17.9.2009 |
| Hilla Nättilä (Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo) inventointi 2014 |
| Huomautuksia: Östermyran ruukki- ja ruutitehtaan alueen teollisuusarkeologinen inventointi. |
| Luonti: 27.11.2015 Viimeisin muutos: 6.4.2022 |
| Mikroliitti Oy, Teemu Tiainen ja Timo Sepänmaa inventointi 2018 |
| Luonti: 4.2.2019 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/585/05.01.00/2016 SEINÄJOKI, Seinäjoen vähävetisen uoman kunnostus