Pöytyä perustettiin Aurajoen yläjuoksulle luultavasti Liedon kappeliseurakunnaksi 1200-luvun lopussa. Viimeistään 1400-luvun alusta, ellei jo kappelin perustamisesta, alkaen kirkon paikka oli nykyisen kirkon pohjoispuolella. Paikalla on keskiaikaistyyppinen katetuin portein varustettu pienehkö kirkkomaan aita, jonka sisäpuolella on ollut ehkä kaksi tai kolme – toisiaan ajallisesti seuranneita kappeli- ja seurakuntakirkkorakennuksia.
Näiden jäännöksiä on nykyisen maanpinnan alla, missä todennäköisesti on myös jäljellä perustus muuratusta sakaristosta. Tämä rakennettiin 1500-luvun alkupuoliskolla käynnistetyn mutta kesken jääneen kivikirkkohankkeen ensimmäisenä vaiheena; rakennus purettiin vuoden 1800 tienoilla, jolloin kirkkomaa oli jo hylätty.
Kirkkomaan aidan koillispuolella sijaitsee aitaan lähes kiinnirakennettu luonnonkivistä muurattu kellari.
Sekä rakennusjäännökset ja kirkkomaan aita sekä kirkkojen alla ja kirkkomaalla mitä todennäköisimmin säilyneet haudat ovat erittäin tärkeä kokonaisuus Varsinais-Suomen sisäosien kirkollisessa kulttuurissa.
Luonti: 4.12.2009 Viimeisin muutos: 2.5.2021
Tutkimukset
Teija Tiitinen tarkastus 2020
Huomautuksia: VARK tarkastus.
9-kulmaisen hirsiaidan sisällä avoin kumpareinen kenttä, jossa kuusi kivistä hautamuistomerkkiä ja kolme marmoriristein merkittyä hautaa. Nuorin hautaus 1912. Alue on mäki, jonka korkein osa on alueen keskiosasta hiukan pohjoiseen. Muinaisten rakennusten perustat ovat maatuneet, mutta antavat kentälle kumperemaisen profiilin. Hirsiaidan sisällä kiviä. Muut hautaukset 1700 ja 1800- luvuilta.
Aidan osana kaksi aittarakennusta (neliöt) ja sen
Luonti: 27.4.2021 Viimeisin muutos: 27.4.2021
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.