Sysmä | |
kiinteä muinaisjäännös | |
Sysmän kirkko |
1000014851 |
Tyyppi: | kirkkorakenteet kirkonpaikat |
Tyyppi: | asuinpaikat |
Tyyppi: | kultti- ja tarinapaikat kuppikalliot |
Ajoitus: | keskiaikainen |
Ajoitus: | rautakautinen |
takaisin |
Koordinaatit |
ETRS-TM35FIN P: 6818824 I: 429207 YKJ P: 6821685 I: 3429349 ETRS89/WGS84 Lat: 61.49659079° Lon: 25.67022531° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 29.7954' Lon: 25° 40.2135' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 29' 47.7268" Lon: 25° 40' 12.8111" |
Kuvaus |
Sysmän kirkkopitäjän perustaminen ajoittunee 1300-luvun lopulle. Keskiaikaisesta kivikirkosta on säilynyt vain runkohuoneen itä- ja länsiosa. Keskiaikainen kivikirkko on muurattu 1500-luvun alussa. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1830-luvulla.
Vuonna 1952 rakennushistoriallisten tutkimusten lisäksi etsittiin pienialaisella koekaivauksella 1830-luvun rakennusvaiheen yhteydessä puretun keskiaikaisen sakariston perustuksia kirkon pohjoissakaran itäpuolelta. Sakariston perustuksia ei saatu paikallistetuksi. Kirkon ympäristössä suoritettiin erilaisiin rakennustöihin liittyen vuosina 2006 ja 2007 tutkimuksia, joissa kaivettiin koekuoppia kirkkomaan aidan ulkopuolelle pohjoisessa, idässä ja kaakossa (15 kuoppaa, yhteensä 15 neliömetriä, vuonna 2006) ja kirkkomaan itäisen kiviaidan vierelle sen sisäpuolelle kirkon ja kirkkomaan koilliskulman välille (4 kuoppaa, yhteensä 1 neliömetri, vuonna 2007). Näissä löytyi jonkin verran historiallisen ajan löytöjä (KM 35950:1-13). Ainoa esihistoriallinen löytö oli rautakautinen saviastian reunapala, mutta sekin löytyi historiallisen ajan kivirakenteesta. Vuoden 2017 koetutkimuksissa todettiin keskiajalle-rautakaudelle ajoittunutta kulttuurikerrosta kirkon sakastin koillispuolelta. Vuoden 2018 tutkimuksissa todettiin, että ajoittavan löytöaineiston ja todettujen rakenteiden perusteella paikalla on sijainnut erilaisten rakenteiden tai rakennusten osien jäännöksiä, mahdollisesti niin rautakaudelta kuin historialliselta ajalta. Rautakautisen kulttuurikerroksen päällä on historiallisen ajan kulttuurikerroksia ja niihin liittyviä rakenteita, jotka ovat osittain sotkeneet alempaa kulttuurikerrosta ja rakenteita. Osa niistä oli kuitenkin suhteellisen hyvin säilyneitä. Sakastin seinustalla olevassa kalliossa todettiin viisi uhrikuppia. Rakenteet, löydöt ja kulttuurikerros jatkuvat kaivausalueen itäseinämään sisään. Kuinka pitkälle ja laajalle ne jatkuvat, sitä ei toteutetun kaivauksen laajuudessa ollut mahdollista selvittää. Kulttuurikerrokset ja rakenteet jatkuivat maanpinnasta niin syvälle, että niitä on voinut säilyä myös pihakäytävän alapuolisissa maakerroksissa. |
Luonti: 4.12.2009 Viimeisin muutos: 1.6.2021 |
Alakohteet |
Kuppikallio |
Tyyppi: kultti- ja tarinapaikat, kuppikivet |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6818833 I: 429221 |
Kuvaus: Sakariston lisärakennuksen seinän tuntumasta paljastui kalliopaljastuma. Sitä oli kaivausalueella esillä pohjois-eteläsuunnassa enimmillään kaksi metriä ja itä-länsisuunnassa noin kolmen metrin matkalla. Maa-ainesta kallion päällä sen korkeimmassa kohdassa oli vain pari cm, enimmillään 30 cm. Kirkon sakastiosan seinustalta paljastetusta avokalliosta löytyi siihen hakattuja ja hierrettyjä pyöreitä kuoppia tai kuppeja. Sellaisia esiintyy tyypillisesti rautakautisissa uhrikallioissa ja uhrikivissä. Ko. kalliossa olevista kupeista pari on epävarmoja. Kolme on varsin selviä, huolimatta kallion rapautuneisuudesta. Kyseessä onkin mitä todennäköisimmin rautakautinen kuppi- eli uhrikallio. Kuopista kaksi on kallion keskivaiheilla. Niistä toinen on selvä ja sen halkaisija on 6.5 x 6 ja syvyys 1.4 cm. Toinen, mahdollisesti ihmisen tekemä kuppi on laakea ja kooltaan 8 x9 x 1 cm. Kallion pohjoisreunan tuntumassa on selvä kuppi, jonka koko on 6 x 5,5 x 2 cm. Sen lähellä on pienempi kuppi, jonka halkaisija on noin 4 cm ja syvyys 1,3 cm. |
Luonti: 23.4.2019 |
Tutkimukset |
Ville Laakso, Timo Sepänmaa koekaivaus 2017 |
Huomautuksia: Vuonna 2017 tehtiin kirkon kupeessa arkeologinen tutkimus (tutkimuslupapäätös 21.4.2017 MV/35/05.04.01.02/2017), joka liittyi kirkon tuleviin korjaustöihin. Niitä varten oli tarve saada rakennusteknistä tietoa kirkon perustuksista ja paikan maaperästä. Samalla arkeologit tutkivat alueen kulttuurikerroksia ja rakenteita sekä hankkivat tietoa mahdollisia tulevia korjaustöihin liittyviä arkeologisia kaivauksia varten. Vuoden 2017 arkeologisessa tutkimuksessa kaivettiin yksi koekuoppa (nro 2) 1500-luvun runkohuoneen ja 1830-luvun seinän muodostaman nurkkauksen viereen. Koekuopan laajuus oli noin 2,8 x 1,7 m. Siitä tuli noin 35 cm:n syvyydellä esille savikerros, jonka paksuus oli noin 10 cm. Sen alla tuli esille hyvin tummaa kulttuurikerrosta. Siitä löytyi palaneiden ja palamattomien luunpalojen, palaneen saven kappaleiden sekä yhden kuparipellin kappaleen lisäksi yksi pieni pala rautakauden keramiikkaa. Kulttuurikerroksessa näytti olevan sekä rautakautista että keskiaikaista aineistoa. Tumma kerros ulottui koekuopassa nro 2 vähintään 2 x 2 metrin alalle ja lännessä se jatkui 1500-luvun runkohuoneen seinän alle. (Laakso & Sepänmaa 2017). |
Luonti: 23.4.2019 Viimeisin muutos: 23.4.2019 |
Hannu Poutiainen, Timo Sepänmaa, Juuso Koskinen, Johanna Rahtola kaivaus 2018 |
Löydöt: KM 41766:1-164 |
Huomautuksia: Vuoden 2018 kaivauksissa tutkittiin tarkemmin vuonna 2017 havaittua kulttuurikerrosaluetta: Paikalla on useiden rakenteiden jäännöksiä todennäköisesti niin rautakaudelta kuin keskiajalta. Rautakautisen kulttuurikerroksen päällä on keskiaikainen kulttuurikerros ja siihen liittyviä rakenteita, jotka ovat osittain sotkeneet alempaa kulttuuri-kerrosta ja rakenteita. Kulttuurikerros jatkuu tutkitun alueen ulkopuolelle ja sitä voi mahdollisesti olla säilyneenä myös kirkon piharakenteiden alapuolella. Kirkon seinän viereisestä kalliosta havaittiin uhrikuoppa. |
Luonti: 23.4.2019 Viimeisin muutos: 25.2.2021 |
Antti Bilund tarkastus 2020 |
Huomautuksia: VARK-hankkeeseen liittyvässä tarkastuksessa 9.12.2020 kohteen ja sen ympäristön todettiin olevan ennallaan. Ei tarkastuskertomusta. |
Luonti: 25.2.2021 |
Katja Vuoristo koekaivaus 2006 |
Löydöt: KM 35950:1–13 |
Huomautuksia: Tutkimuksessa kaivettiin koekuoppia kirkkomaan ulkopuolelle pohjoisessa, idässä ja kaakossa (15 kuoppaa, yhteensä 15 neliömetriä). Koekuopissa havaittiin joitakin historialliselle ajelle ajoittuvia rakenteita ja löytöjä. Historialliselle ajalle ajoittuvasta kivirakenteesta löytyi myös yksi pala rautakautista keramiikkaa. |
Luonti: 25.2.2021 |
Akuliina Aartolahti koekaivaus 2007 |
Huomautuksia: Kirkkomaan aidan kunnostustyöhön liittyen kirkkomaan itäisen kiviaidan vierelle sen sisäpuolelle kirkon ja kirkkomaan koilliskulman välille kaivettiin neljä koekuoppaa (ilmoitettujen kuoppien mittojen mukaan yhteensä 1 neliömetri, mutta ilmoitetun kaivetun pinta-alan mukaan 2 neliömetriä). Kuopissa havaittiin jonkin verran historiallisen ajan löydöstöä. Löytöjä ei luetteloitu. |
Luonti: 25.2.2021 |
Reino J. Palmroth koekaivaus 1952 |
Huomautuksia: Kirkon korjaustöihin liittyvien rakennushistoriallisten ja taidehistoriallisten havaintojen ohessa kaivettiin 5,5 metriä pitkä ja 1,60 metriä leveä alue pohjoissakaran alueella. Tarkoituksena oli löytää vuosina 1832-35 puretun keskiaikaisen kivisakariston perustukset. Kysymys sakariston sijainnista jää kuitenkin varmaa vastausta vaille. |
Luonti: 1.6.2021 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |