Retulansaaren muinaisjäännösalue ja tiivis kylätontti muodostavat ainutlaatuisen hyvin säilyneen esihistoriallisen ajan ja keskiajan asutuksesta kertovan kokonaisuuden. Retulan kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1429. Retulan kartano syntyi 1600-luvulla Retulan kylän kahdesta tilasta, joista toinen oli vanhaa rälssiä. Kartanoon yhdistettiin vielä 1734 Laurilan ratsutila. Kartanoaika päättyi 1816, kun kolme sääksmäkeläistä talonpoikaa osti kartanon ja saaren. Saari jaettiin kolmeksi itsenäiseksi tilaksi, ja silloin syntyivät nykyiset Ylikartano, Alikartano ja Laurila.
Retulan kylämäessä on varsin laaja historiallisen ajan kulttuurikerrostuma, joka ilmenee tummana löytöjä ja rakenteita sisältävänä likamaakerroksena. Sen vahvuus vaihtelee muutamasta sentistä useampaan kymmeneen senttiin. Rakenteet ovat rakennusten lattiatasoja, perustuskiviä, liesi- ja kiuaskiveyksiä, uunin perustuksia sekä likamaakuoppia. Kulttuurikerrosta sijaitsee myöhempien täyttökerrosten, rakennusten, kyläraitin ja pihamaiden alla. Vuoden 2013 koekaivauksessa ei tehty muinaislöytöjä tai havaittu rakenteita eikä havaittu kulttuurikerrosta.
Huomautuksia: HATTULA Retula Arkeologinen koekaivaus historiallisen ajan kylänpaikalla
17.6.2013.
Luonti: 9.1.2014 Viimeisin muutos: 9.1.2014
Jouni Taivainen inventointi 1997
Huomautuksia: ENTISEN TYRVÄNNÖN PITÄJÄN (NYK. OSA HATTULAA) ASUTUSHISTORIALLINEN INVENTOINTI.
Luonti: 15.12.2015
Olli Soininen tarkastus 2021
Huomautuksia: Vark-tarkastus 3.5.2021
Luonti: 10.6.2021
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.