 |
| Salo |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Kirjakkalan ruukki |
1000015836 |
| Tyyppi: | teollisuuskohteet rautaruukit |
| Ajoitus: | historiallinen, 1600-luku |
| Paikkatieto- selite: |
Arvioitu peruskartalta |
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6688391 I: 278365 YKJ P: 6691200 I: 3278446 ETRS89/WGS84 Lat: 60.27156101° Lon: 22.99191526° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 16.2937' Lon: 22° 59.5149' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 16' 17.6196" Lon: 22° 59' 30.8949" |
| Kuvaus |
| Kirjakkalan ruukin paikka sijaitsee noin 2,5 km päässä Teijon ruukin koillispuolella. Turun läänin maaherra Lorenz Creutz nuorempi sai vuonna 1686 privilegion kankivasaran ja yhden ahjon perustamiseen Kirjakkalan Forssin tilan maille. Ruukkiin muodostui ruukkiyhdyskunta. Useiden omistajan vaihdosten jälkeen Teijon ruukinpatruuna Bremer osti Kirjakkalan ruukin vuonna 1831. Kirjakkalan kankirauta oli tärkeä raaka-aine erityisesti Teijon manufaktuuripajalle.
Kirjakkalan ruukin kankirautataonta lopetettiin vuoden 1908 lopulla. Kankirautavasarat ja ahjot purettiin ja niiden tilalle asennettiin uudet koneet mm. viikatteiden ja muiden mustatakeiden valmistamiseksi. Teollinen toimita Kirjakkalassa loppui vähitellen II maailmansodan jälkeen, lopullisesti vuonna 1956, kun nappitehdas paloi. Alue on ollut vuodesta 1991 retkeilyalueena. Paikalla on säilynyt harmaakivinen pato. Ruukin loppuvaiheissa padolta tehdaslaitoksille johtaneesta puuputkesta ja voimakanavista on jääntietä padon alapuolella. Kaikki teollisuusrakennukset ja useimmat työväenasunnoista on purettu. Etelärannalla on vasarapajojen paikalla rakennusjätettä, kuonatiiltä ja kuonakasoja. Joen pohjoispuolella sijaitsi ruukkikatu työväenasuntoineen. Asunnoista on jäljellä kivijalkoja pienten kasvimaatilkkujen keskellä. |
| Luonti: 17.5.2010 Viimeisin muutos: 26.1.2023 |
| Alakohteet |
| Kuonakasa |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6688534 I: 278207 |
| Kuvaus: Hamarijärventien ja uoman välissä, noin 20 metriä tieltä itään on lähes 30 metriä pitkä, 10 metriä leveä ja lähes 3 metriä korkea kasa, jossa näkyy rautakuonaa siellä täällä. Kasa on hieman nappitehtaan paikan pohjoispuolella. Kasa voi liittyä paikalla tapahtuneeseen raudanvalmistukseen ja/tai siinä voi olla myös palaneen nappitehtaan jäännöksiä. |
| Luonti: 26.1.2023 |
| Pato ja kanava |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6688370 I: 278408 |
| Kuvaus: Noin 50 metriä pitkä Huhmarijärven pato (tunnetaan myös Munamäen patona) on tehty luonnonkivistä. Patoaltaan puolella pohjoisessa padon korkeus on noin 4 metriä, padosta näkyy järven puolella vain yläreuna, mutta ilmeisesti padon avulla on voitu korottaa järven pintaa noin 3–4 metriä, joten kiviseinä jatkuu melko syvälle. Juoksutusaukko on padon päällä sen keskiosassa, padon leveys on noin kuusi metriä. Patoa on korjattu 1700-luvun lopulla ja 1900-luvulla, jolloin ainakin padon läpi kulkeva kanava on betonoitu. Padon pohjoispuolella vesi on ohjattu kanavaan, jonka reunat on paikoin tehty slagitiilestä. Jossain vaiheessa kanavassa on kulkenut myös puinen putki, josta on jäljellä muutama sitä tukenut rautavanne, halkaisijaltaan noin puoli metriä. Kanavan koillispuolelle on kaivettu toinen kanava 1900-luvun puolen välin paikkeilla, ilmeisesti vesi on ollut tarpeen siirtää kulkemaan toiseen uomaan kunnostustöiden ajaksi. |
| Luonti: 26.1.2023 |
| Patorakenne uudemmassa uomassa |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6688432 I: 278373 |
| Kuvaus: 1900-luvulla kaivetussa kanavan pohjoispuolelta kiertävässä uomassa slagitiilistä ja luonnonkivistä kasattu noin puoli metriä korkea patorakennelma, joka on noin kolme metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä. |
| Luonti: 26.1.2023 |
| Rakennuksen perustus |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6688426 I: 278455 |
| Kuvaus: Rakennuksen luonnonkiviperustus on säilynyt etelä- ja kaakkoisosassa. Perustuksen koko on noin 5x5 metriä, siinä lojuu jonkin verran metallijätettä. |
| Luonti: 26.1.2023 |
| Rakennuksen perustus 2 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6688280 I: 278397 |
| Kuvaus: Noin 60 metriä padosta etelään on viitisen metriä rannasta, on rannan suuntainen rakennuksen perustus, jonka koko on noin 5x10 metriä. Perustus on osittain tasoitettu rinteeseen, yksikerroksinen luonnonkivijalka erottuu kunnolla vain järven puoleisella sivulla. Kivijalka on paksun sammaleen peittämä ja alue muutenkin jo aluskasvillisuuden ja sammaleen peitossa. Historiallisen ajan kartoissa ei tähän kohtaa ole merkitty rakennusta. |
| Luonti: 26.1.2023 |
| Rakennuksen perustus 3 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6688360 I: 278355 |
| Kuvaus: Patotaloa vastapäätä on rakennuksen kivijalka, jonka koko on noin 8x25 metriä. Kivijalan kivet ovat yhdessä kerroksessa, ne ovat pitkiä, pituus yli metri ja noin 30 cm kanttiinsa. Perustus erottuu hyvin, sillä alue on käytössä parkkipaikkana eikä ole päässyt kasvamaan umpeen. |
| Luonti: 26.1.2023 |
| Rakennuksen perustus 4 |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6688306 I: 278321 |
| Kuvaus: Erottuu hieman heikosti, kivijalka on kooltaan noin 6x 10 metriä. Rakennus on merkitty vuoden 1915 isojaon täydennyskarttaan, sen eteläpuolelle on merkitty myös toinen isompi rakennus tieuran kohdalle. |
| Luonti: 26.1.2023 |
| Rakennuksenn perustus, slagitiiltä |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6688488 I: 278360 |
| Kuvaus: Vieraslajipoiston (maan kuorinta) 12.5.2023 esille tullutta rakennuksen perustaa (luonnonkiviä ja kaksi kookasta slagitiiltä). |
| Luonti: 16.5.2023 |
| Varastorakennuksia ja kellarikuoppia |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6688397 I: 278471 |
| Kuvaus: Padon pohjoispuolella, nykyisen käymälärakennuksen viereisen mäen rinteessä on noin 50 metriä pitkällä ja 20 metriä leveällä alueella slagitiilestä tehtyjä varastorakennuksia ja maahan kaivettuja kellarikuoppia. Läntisin rakenne on osittain maahan kaivettu slagitiilestä tehty kellari, jonka etuseinä koostuu kolminkertaisesta slagitiilikerroksesta ja on lähes metrin paksuinen, muut seinät näyttävät olevan maarakenteisia. Sisäosa on kooltaan noin 3x5 metriä, syvyys rinteen yläosassa on parisen metriä. Tämän kaakkoispuolella on slagitiiliseinäisen rakennuksen jäännökset. Rakennus jakaantuu kolmeen osaan, joiden kunkin pituus on noin 10 metriä ja leveys 5 metriä, väliseinät ovat umpinaiset, sisäänkäynnit ovat samaan suuntaan alarinteeseen. Rakennuksen seinät koostuvat yksinkertaisesta slagitiilikerroksesta, paksuus noin 30 cm. Rakennuksessa on käytetty myös tavallista tiiltä siellä täällä. Koko rakennuksen pituus on noin 30 metriä. Länsiosasta puuttuu katto, mutta itäosassa sekin on säilynyt. Kattorakenteissa on puuta ja vahvikkeena kiskonpätkiä. Noin 10 metriä slagitiilisestä rakennuksesta itään on slagitiilestä tehty kellari, jonka sisäänkäynnissä on tiiliholvaus. Kellari on ehjä. Kellarin ja slagitiilisen rakennuksen välissä on kaksi maahan kaivettua kellarikuoppaa ja niiden pohjoispuolella vielä kaksi, näiden lisäksi on vielä yksi kellarikuoppa lähellä eteläpuolella kulkevaa tieuraa. Kellarikuopat ovat muodoltaan melko yhdenmukaisia, kuopat ovat sisäosasta olleet alun perin noin 3x3 metriä, mutta reunat ovat nyt hieman valuneet. Kuoppien syvyys on noin 1–1,5 metriä ja niihin johtaa alarinteestä 2–3 metriä pitkä ja noin metrin leveä käytävä. |
| Luonti: 26.1.2023 Viimeisin muutos: 26.1.2023 |
| Vasarapajan kiviperustukset |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6688441 I: 278297 |
| Kuvaus: Kanavan molemmin puolin on rakennuksen kiviperustukset, jotka ilmeisesti liittyvät jo 1600-luvun lopulla tai viimeistään 1700-luvulla tehtyihin ruukin rakenteisiin. Kiviperustusten välissä on nykyisin puinen silta, jonka alta virtaa vesi alarinteeseen ja kivetty kanava päättyy tähän. Paikalla on todennäköisesti sijainnut vasarapaja, jonka on saanut voimansa kanavaan ohjatusta vedestä. Kiviperustusten päällä kulkee nykyisin polku ja alue on ruohottunut, perustukset näkyvät parhaiten alajuoksun puolella, jossa ne kohoavat pari metriä maanpinnasta. Kiviperustusten päältä katsoen ne sulautuvat vallimaiseen rakenteeseen kanavan molemmin puolin. Kanavan eteläpuoleinen kiviperusta on kooltaan noin 5x8 metriä ja pohjoispuoleinen noin 5x 5 metriä. Vasarapajan alapuoleisella juoksulla havaittu puolisen tusinaa kiviin tai kallioon kiinnitettyjä paksuja rautalenkkejä, jotka ovat parin sentin paksuisesta raudasta tehtyjä. |
| Luonti: 26.1.2023 |
| Tutkimukset |
| Tanja Ratilainen ja Elina Saloranta tarkastus 2020 |
| Huomautuksia: VARK, raportti MIP:issä. |
| Luonti: 4.6.2020 |
| Vesa Laulumaa inventointi 2022 |
| Huomautuksia: Arkeologinen yleisinventointi Metsähallituksen hallinnoimilla luonnonsuojelualueilla. |
| Luonti: 26.1.2023 |
| Sanna Saunaluoma tarkastus 2023 |
| Huomautuksia: Kohteella käyty 15.5.2023 koska vieraslajipoiston (metodina maan kuorinta) yhteydessä 12.5.2023 esille oli tullut vanhoja rakennuksen perustan jäänteitä (luonnonkiveä ja ainakin kaksi kookasta ehyttä slagitiiltä) Insinööritalosta 20 - 30 m koilliseen. Luonnonhoitotyöt sovittu MH kanssa toteutettavaksi jollain muulla menetelmällä kasvillisuuden mekaanisen poiston (poiskaivaminen juurineen) sijaan. Parin metrin päässä kuoritusta alueesta saattaa olla vielä lisää rakennuksen perustaan liittyvää kiveystä jäljellä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettu hieman pohjoiseen. |
| Luonti: 16.5.2023 |
| Heljä Brusila valvonta 1999 |
| Luonti: 30.6.2023 |
| Heljä Brusila valvonta 1998 |
| Luonti: 30.6.2023 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Teijon kansallispuisto, Inventointi 2022 Vesa Laulumaa
