 |
| Salo | |
| kiinteä muinaisjäännös | |
Kosken ruukki |
1000015839 |
| Tyyppi: | teollisuuskohteet rautaruukit |
| Ajoitus: | historiallinen |
| Paikkatieto- selite: |
Arvioitu peruskartalta |
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6677437 I: 294329 YKJ P: 6680241 I: 3294416 ETRS89/WGS84 Lat: 60.18180102° Lon: 23.29099363° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 10.9081' Lon: 23° 17.4596' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 10' 54.4837" Lon: 23° 17' 27.5771" |
| Kuvaus |
| Kosken ruukinalue sijaitsee viljelysten ympäröimänä Kiskonjoen varrella Raaseporin ja Salon kuntien alueella. Kosken ruukki perustettiin vuonna 1679 historialliseen Perniön pitäjään, kun vuorikollegion asessori Daniel Faxell (aateloituna Cronmarck) sai privilegion kahden masuunin ja neljän kankirautavasaran perustamiseksi Kosken kruununratsutilan maalle. Ruukin toimintaa haittasi hiilen puute sekä raaka-aineiden ja tuotteiden hankala kuljetus. Viimeinen puhallus Kosken ensimmäisessä masuunissa tehtiin vuonna 1697 ja se hävitettiin vuonna 1701.Kankirautapaja jatkoi toimintaansa ja 1700-luvulla pajassa valmistettiin mm. tykkilavetteja maan linnoituksiin. Tarvittava takkirauta tuotiin Taalin massunilta ja osittain Ruotsista. Isovihan jälkeen rappiolla ollut ruukki uudelleen rakennettiin. Kosken ruukki liitettiin maatiloineen Fiskarsin ruukkiin 1737. Orijärven ratsutilan mailta Kiskosta löytyi 1757 kuparimalmia, jota ryhdyttiin 1700-luvun lopussa sulattamaan ja jalostamaan Koskella. 1800-luvulla rautamalmi saatiin kotimaisista kaivoksista sekä myöhemmin Ruotsista. Kuparin valmistus lakkasi vuoteen 1867 mennessä ja raudanvalmistus päättyi, kun ruukki paloi vuonna 1890.
Kreivi C. Mannerheim perusti 1869 Koskenjoen länsirannalle kimröökitehtaan, jonka toiminta jatkui Albert von Julinin omistuksessa vuoteen 1918. Teollista perinnettä Koskella jatkoivat sen jälkeen 1908-1909 rakennetut sähkövoimalaitos, mylly ja saha Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja se on esitetty pistemäisenä. Ruukkiin liittyviä rakenteita on voinut säilyä laajemmalla alueella joen molemmin puolin. Kosken ruukin tärkeimmät tuotantorakennukset Kiskonjoen varrella ovat pääosin hävinneet. Joen länsirannalla olleen vanhemman masuunin paikka on todennäköisesti peittynyt kuonakerrosten alle. Itärannalla uudemman masuunin paikalla on näkyvissä kivipenger ja muita rakenteiden pohjia. Kaksi erikoista metallin jalostukseen liittyvää rakennusta on säilynyt. Joen itärannalla lähellä siltaa on kaksi toisiinsa kiinni rakennettua, slagitiilestä holvattua hiiliuunia. Noin kahden kilometrin päässä joen yläjuoksulla on John von Julinin rakennuttama, 1826 valmistunut kanavasulku. Kosken ruukki on 1600-luvulla perustettu suurvalta-ajan rautaruukki, joka liittyy teollisuushistoriallisesti merkittävään Länsi-Uudenmaan rautaruukkien ketjuun. Alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Ruukkialueella sijaitsevat kirkko ja tapuli ovat Museoviraston rakennusperintörekisteriin luetteloituja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. |
| Luonti: 17.5.2010 Viimeisin muutos: 17.5.2010 |
| Alakohteet |
| Betonikuutio |
| Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat |
| Ajoitus: moderni |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6677289 I: 294346 |
| Kuvaus: Betonikuutio, nuorehko. Todennäköisesti jonkin tuotantolaitteen valettu perustus, jonka koko on 2,4 m x 1,5 m. Inventointikertomuksen Havaintokohta C |
| Luonti: 13.2.2017 Viimeisin muutos: 13.2.2017 |
| Betonista valettu laatta |
| Tyyppi: teollisuuskohteet, rautaruukit |
| Ajoitus: moderni |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6677327 I: 294379 |
| Kuvaus: Betonista valettu laatta, jonka koko on noin 8 x 6 m (pitkä sivu joen suuntainen). Nuori rakenne, joka liittynee 1900/2000-luvun maanviljelyyn. Inventointikertomuksen Havaintokohta A |
| Luonti: 13.2.2017 Viimeisin muutos: 13.2.2017 |
| Kimröökitehtaan paikka |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6677165 I: 294230 |
| Kuvaus: Oletettu kimröökitehtaan sijainti. Paikalla on runsaasti kuonaa. Inventointikertomuksen Havaintokohta R |
| Luonti: 13.2.2017 |
| Kivirakenne |
| Tyyppi: kivirakenteet |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6677161 I: 294149 |
| Kuvaus: Luonnonkivistä tehty kivirakenne, koko noin 4 x 4 m, korkeus 1 m. Rakenteen pohjoispuolella on kuivillaan oleva jokiuoma. Rakenteen funktio epävarma. Inventointikertomuksen Havaintokohta J |
| Luonti: 13.2.2017 Viimeisin muutos: 13.2.2017 |
| Kivivalli |
| Tyyppi: kivirakenteet, kivivallit |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6677269 I: 294307 |
| Kuvaus: Lohkotuista luonnonkivistä tehty kivivalli. Noin 2 m korkea. Vallin rakentamiseen on käytetty slagitiiliä. Vallin keskivaiheilla on hajonnut kohta. Inventointikertomuksen Havaintokohta M |
| Luonti: 13.2.2017 |
| Kivivalli |
| Tyyppi: kivirakenteet, kivivallit |
| Ajoitus: historiallinen |
| Kuvaus: Kivivalli, noin 1 m korkea, 19,5 m pitkä ja 2 m leveä. Inventointikertomuksen Havaintokohta O1 |
| Luonti: 13.2.2017 |
| Kivivalli |
| Tyyppi: kivirakenteet, kivivallit |
| Ajoitus: historiallinen |
| Kuvaus: Kivivalli, joka on noin 0,5 m korkea ja muutamia metrejä pitkä. Inventointikertomuksen Havaintokohta O2 |
| Luonti: 13.2.2017 |
| Kivivalli |
| Tyyppi: kivirakenteet, kivivallit |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6677168 I: 294131 |
| Kuvaus: Kivivalli kosken länsirannalla, korkeus 1 m ja leveys 2 m. Pituus noin 40 m. Raudoituksella tuettu. Inventointikertomuksen Havaintokohta I |
| Luonti: 13.2.2017 Viimeisin muutos: 13.2.2017 |
| Lohkokiviä pellolla. |
| Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat |
| Ajoitus: historiallinen, 1800-luku |
| Kuvaus: Lohkokiviä pellolla. Todennäköisesti 1800-1900-luvun rakenneuksen perustus tai sahaan kuuluvan lautatarhan rakenteita. Inventointikertomuksen Havaintokohta E |
| Luonti: 13.2.2017 |
| Maakasa |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Kuvaus: Runsaasti tiiliä sisältävä maakasa. Mahdollisesti rautavaraston eteläosa. Inventointikertomuksen Havaintokohta G1 |
| Luonti: 13.2.2017 |
| Masuuni ja pasutusuuni |
| Tyyppi: teollisuuskohteet, masuunit |
| Ajoitus: historiallinen, 1800-luku |
| Kuvaus: Masuuni ja pasutusuuni 1800-luvulta. Raunion näyttävin osa on pasutusuunin jäännös rinteessä sekä rannan noin 1,5 m korkea kivivalli. Rannassa olevat masuunin rakenteet on rakennettu kallion päälle. Raunion koko on noin 40 m x 24 m. Raunion eteläpuolella kohoavat suuret kuonakasat. Inventointikertomuksen Havaintokohta H |
| Luonti: 13.2.2017 Viimeisin muutos: 13.2.2017 |
| Masuunin paikka |
| Tyyppi: teollisuuskohteet, masuunit |
| Ajoitus: historiallinen |
| Kuvaus: Vanhimman masuunin oletettu paikka. Ilmeisesti kohta on peittynyt kokonaisuu-dessaan kuonaan. Inventointikertomuksen Havaintokohta P |
| Luonti: 13.2.2017 |
| Myllyn perustus |
| Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, vesimyllyt |
| Ajoitus: historiallinen |
| Kuvaus: Myllyn tai muun vesirakenteen lohkokivistä tehty perustus. Rakennuksen halki on ilmeisesti aikanaan kulkenut aikanaan vesikanava. Suorakaiteen muotoisia lohkokiviä havaittiin rakennuksen reunoilla. Inventointikertomuksen Havaintokohta N |
| Luonti: 13.2.2017 Viimeisin muutos: 13.2.2017 |
| Myllyn rakenteita |
| Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, vesimyllyt |
| Ajoitus: historiallinen |
| Kuvaus: Maanpinnalle näkyy neljän kiviparin mylly. Myllyn kiviperustus on tehty luonnonkivistä, joita on maanpinnalle näkyvissä muutama kivikerta. Perus on tehty luonnonkivistä, joissa porausjälkiä. Myllyn luoteisseinän maanpinnalle näkyvät jäännös on noin 34 m pitkä. Leveyttä rakenteella on noin 11 m. Myllyn luoteispuolella patorakenteet ovat osin vaurioittaneet myllyn länsiseinän rakenteita. Myllyn rauniossa on eri aikoina rakennettuja osia. Myllykanavan yläpuoliseen rakenteeseen on merkitty vuosiluku 1892. Inventointikertomuksen Havaintokohta B |
| Luonti: 13.2.2017 Viimeisin muutos: 13.2.2017 |
| Rakennuksen perustus |
| Tyyppi: teollisuuskohteet |
| Ajoitus: historiallinen |
| Kuvaus: Tiili ja slagitiilistä tehdyn rakennuksen perustus. Rakenteen lounaisnurkka erottuu selkeänä maanpinnalle, muuten rakennus erottuu nurmettuneena lähes matalana lähes maantasaisena kumpuna. Todennäköisesti kyseessä on rautavaraston perustus. Koko noin 15 m x 10 m. Inventointikertomuksen Havaintokohta G |
| Luonti: 13.2.2017 Viimeisin muutos: 13.2.2017 |
| Rakennuksen raunio |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Ajoitus: historiallinen |
| Kuvaus: Lohkotuista luonnonkivistä tehdyn rakennuksen raunio. Koko noin 7 m x 5 m. Osit-tain kuonakasan alla. Inventointikertomuksen Havaintokohta L |
| Luonti: 13.2.2017 Viimeisin muutos: 13.2.2017 |
| Saharakennuksen paikka |
| Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat |
| Ajoitus: moderni |
| Kuvaus: Saharakennuksen paikka. Selkein saharakennuksen jäännös on noin 1 m korkea luonnonkivistä tehty kivivalli. Inventointikertomuksen Havaintokohta D |
| Luonti: 13.2.2017 |
| Tutkimukset |
| Kalle Luoto inventointi 2015 |
| Luonti: 12.2.2017 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/4/05.04.01.02/2021 SALO, RAASEPORI, Koskis, kalatien rakennuksen arkeologinen valvonta