Kohde sijaitsee Västankvarnista pohjoiseen Bonäs-nimisessä niemessä, joka on alunperin työntynyt sittemmin kuivatettuun Nästräskin järveen. Bonäsbergetin kallio sijoittuu kohteesta luoteeseen. Kohde sijaitsee luonnonsuojelualueella.
Inventoinnissa 2008 todettiin, että Bonäsissä ja siitä pohjoiseen ja länteen olevalla alueella oli erilaisia viljelysjäännöksiä kuten röykkiötä, ojia, penkereitä ja vallimaisia maan- ja kivensekaisia muodostelmia. Alueella oleva jäännösten määrä voi viita siihen, että paikalla olisi eletty pidempäänkin. Aluetta ei havainnoitu tai dokumentoitu systemaattisesti inventoinnin yhteydessä.
Vuoden 2012/2017 inventoinnissa kohteessa ei oltu käyty. Inventoinnin raportissa mainitaan vuoden 1819 kartta, jossa mainitaan paikannimi Bonäs ja kartalle on merkitty neliö katkoviivalla.
Vuoden 2024 arkistoselvityksessä todettiin, että 1600-luvun kartan mukaan Bonäs sijaitsee keskiajalta periytyvien Gårdsbölen ja Näsin kylien sekä Västankvarnin yksinäistalon muodostaman kokonaisuuden yhteismaalla. 1700-luvun kartan perusteella maanjakojen jälkeen Bonäsin kärki oli Näsin kylän Gruvasin tilaa.
Paikannimi Bonäs tulee ilmi ensi kerran vuoden 1819 kartalla ja sen selityksissä. Alue on tuolloin osa tai suunniteltu osaksi Västankvarnin Östergårdin tilaa. Peltoa Bonäsin alueelle on merkitty mahdollisesti 1700-luvun lopun Kuninkaankartastoon ja varmasti sekä laajemmin vuosien 1872–1877 venäläisellä topografikartalla. Vuotta 1819 varhemmilla tai myöhemmillä kartoilla ei Bonäsin kärjen tienoville ole merkitty asutusta.
Vuoden 2024 maastokäynnillä Bonäsin kärjessä todettiin runsaasti erilaisia kivirakenteita, kuten karjakujanne, erilaisia röykkiöitä, kumpuja, valleja, kivirivejä, kuopanteita ja ojanteita. Alueella on selvästi maatalouteen, mutta mahdollisesti myös asumiseen viittaavia jäännöksiä. Selkeitä rakennusten kivijalkoja ei havaittu. Osa jäännöksistä muistuttaa luonteeltaan Länsi-Uudellamaalla rautakautisiksi hautaröykkiöiksi tulkittuja rakennelmia. Tarkemmat kuvaukset ja paikkatiedot ovat raportissa.
Karttalähteiden perusteella Bonäs on voinut olla asutettu 1700-luvun puolella, mihin voi viitata mahdollinen pieni pelto niemen nenässä 1700-luvun lopun kartalla. Ilmeisesti paikkaa on suunniteltu asutettavaksi tai muuten käyttöön otettavaksi 1810-luvun lopulla vuoden 1819 kartan selitystietojen perusteella. Ei ole poissuljettua, etteikö Bonäs voisi olla hyvin vanha paikannimi ja muistitietoon perustuva 1700-lukua vanhempikin asuinpaikka. Tällöin vanhastaan käytössä ollut nimi olisi tallentunut 1800-luvun alun kartalle.
Bonäs on ilmeisesti ainakin historiallisen yksinäistalon ja siihen liittyvien viljelysten paikka. Sen alue on rajattu maastossa havaittujen kivirakenteiden jäänteiden perusteella. Kohteen länsipuolella laaja on pähkinälehto, joka on vanhaa peltoa ja niittyä tasaisten pinnanmuotojen ja alueen eteläosassa lähellä nykypeltoa havaittavien ojanteiden perusteella. |
takaisin
Koordinaatit
Näs torp 1000052979, asuinpaikat, työ- ja valmistuspaikat, työ- ja valmistuspaikat