 |
| Inkoo |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Gårdsböle (Gudlögsböle) |
1000016621 |
| Tyyppi: | asuinpaikat kylänpaikat |
| Ajoitus: | historiallinen |
| Paikkatieto- selite: |
tarkastuksessa ja inventoinnissa havaittu paikka, Maanmittauslaitoksen Karttapaikan antama keskikoordinaatti |
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6663691 I: 327302 YKJ P: 6666490 I: 3327402 ETRS89/WGS84 Lat: 60.07384655° Lon: 23.89613467° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 4.4308' Lon: 23° 53.7681' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 4' 25.8476" Lon: 23° 53' 46.0848" |
| Kuvaus |
| Västankvarnin seutu sijaitsee Inkoossa ja osa alueesta on nykyisen Ammattikorkeakoulu Novian koetilaa. Koetila toimii opetusmaatilana ja Luonnonalojen instituutin koe- ja kehitysyksikkönä.
Västankvarnin seudun kylien emäkylä on ilmeisesti Bollstad. Västankvarnin tila mainitaan historiallisissa lähteissä 1540. Lisäksi samaan aikaan lähteissä mainitaan Gårdsböle (vanha nimi Gudlögsböle) ja Näs (Vistanäs vanhalta nimeltään). Alueelta on ilmeisesti tehty tilalahjoitus keskiajalla myös kirkolle (Lamboas). Vuonna 1640 alueelta tunnetaan Västankvarnin lisäksi tilat Skallas, Skräddars sekä Bengts Gårdsbölestä, ja Kryckels sekä Gruvas Näsistä. Kartano syntyy vuonna 1840, jolloin eversti Linder ostaa Västankvarnin ja lisää siihen myöhemmin tilat Skallas, Bengts ja Skräddars Gårdsbölestä. 1800-luvun taitteessa alueella on vielä ollut järvi, Näs-Träsk, johon vesi on virrannut Linkulla-Träsk –nimisestä järvestä. Näs-Träskin rannalla sijaitsee Näsbyn kylä, lisäksi järven eteläpuolella on sijainnut Gårdsbölen kylä. Kumpikin järvi on sittemmin kuivattu ja otettu viljelyskäyttöön. Näs-Träskiin etelään laskevan joen varrella on ollut mylly, josta on vielä jäänteitä nähtävissä. Kvästankvarnin päärakennuksen lähellä kosteikossa. Gårdsbölen alue sijoittuu nykyisen Södra Skallasin alueelle Västankvarnin kaakkoisosaan ja siellä on havaittavissa paljon erilaisia ihmistoiminnan jäänteitä, kuten rakenuksen perusta (6666526/3327391 ykj), rinnepeltoala (6666565/3327232 ykj), kuonaa ja hiiltä (6666502/3327391 ykj) ja rakennuksen perusta (6666563/3327406). Alueella on runsaasti myös röykkiöitä ja kiveyksiä. Paikallistiedon mukaan alueella on ollut joskus paja, mihin paikannimi Smeds ja kuonakin viittavat. 2017: Kohteessa on yksi vahvasti kellarilta vaikuttava kivinen kuoppa sekä yksi perustuksen osalta vaikuttava kivinen rakennelma. Alue on kallioinen mäki, joka on silminnähden säilynyt hyvin modernilta rakentamiselta. Mäen päällä seisoo pieni kevytrakenteinen rakennus, ehkä kanala tms. Aiempi koordinaatti N 6663766 E 327132 on muutettu kylän pohjoisimman talotontin säilyneen osan kohdalle. Muinaisjäännökseks inventoinnissa katsottu ja rajattu v. 1769 kartan talon 3 tontti ja sen lounaispuoleinen maasto. N 6663727 E 327292 rak perusta N 6663766 E 327133 rinnepelto N 6663703 E 327292 kuonaa N 6663764 E 327307 rak perusta Havainnot, paitsi pelto, osuvat pohjoisimman Gårdsbälen talon 3 kohdalle. Isojakokartalta (v. 1767) paikannetut talotontit: N 6663573 E 327378 Gårdsböle 5 1773 N 6663713 E 327315 Gårdsböle 3 1773 N 6663690 E 327333 Gårdsböle 4 1773 N 6663663 E 327325 Gårdsböle 6 1773 N 6663595 E 327603 Gårdsböle Soldats torp 1773 |
| Luonti: 5.8.2010 Viimeisin muutos: 24.10.2020 |
| Alakohteet |
| Lamboas |
| Tyyppi: asuinpaikat, kylänpaikat |
| Ajoitus: historiallinen, 1600-luku |
| Ajoitus: historiallinen, 1700-luku |
| Ajoitus: historiallinen, 1800-luku |
| Ajoitus: historiallinen, 1900-luku |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6663650 I: 327312 |
| Kuvaus: Kohde on Lamboasin asutuspaikka, joka sijaitsee Gårdsbölen kylän tontilla sen läpi viimeistään 1700-luvulla kulkevan tien kaakkoispuolella. Gårdsbölen / Gåsbölen /Godersbölen kylä mainitaan ensi kerran vuonna 1441 nimellä Gudhlogsböle, mikä tarkoittanee Gudlögin tilaa tai kylää. Se on ollut yksi keskiaikaisen Bollstadin verokunnan kylistä. Kylä on ollut olemassa ainakin vuoden 1360 tienovilla, jolloin sieltä lahjoitettiin kirkolle maata yhden veromarkan edestä. Lahjoittajana oli nainen ja mahdollisesti Bollstadin omistaja. Lisäksi hänen sisarenpoikansa Arend Varg Varsin kylästä (vanhempi nimi Grönhed / Grönheda by) lahjoitti Gårdsbölestä kirkolle maata saman verran. Tämä kirkolle lahjoitettu maa muodosti yhteensä 2 veromarkan suuruisen ja myöhemmin Lamboasiksi kutsutun kokonaisuuden. Gårdsbölessä oli vuonna 1540 neljä tilaa kirkon omistuksien lisäksi. Tämän lisäksi oli ulkokylän maita jonkin verran. Viimeistään vuodesta 1643 kylässä olivat enää tiloista jäljellä Skallas, Skräddars ja Bengts sekä kirkolla Lamboas. Lamboasiin kuului vuoden 1636 tietojen mukaan myös metsää. 1600-luvun alkupuolella Lamboasin omistuksilta saatiin niityltä heinää ja pellolta viljaa. Vuonna 1637 Lamboasin mainitaan olleen useita vuosia autio. Lamboasissa oli ollut keskiajalta isoon vihaan asti satunnaisesti lampuoteja. Lisäksi kapellaanit saivat Lamboasista heinää ja se oli kirkkoherrojen viljelyksessä. Lamboasia ei ilmeisesti yleensä pidetty tilana, vaan ulkomaana. Isonvihan jälkeen maita viljeli lampuoti (landbönde). 1600–1700-lukujen lampuodit ovat ilmeisesti asuneet Gårdsbölen kylän tontilla 1700-luvun puolivälin jälkeisten karttojen antaman tiedon perusteella pääteltynä. 1800-luvulla kaikki kylän tilat liitettiin vähitellen ostojen kautta Västankvarnin kartanoon, josta syntyi 1800-luvun lopulla koulutila. Västankvarnin kartano vuokrasi jossakin vaiheessa Lamboasin maat ja myöhemmin 1900-luvun aikana ne tulivat kartanosta muodostetun koulutilan omistukseen. Yhteenvetona voi todeta, että Lamboasin paikka Gårdsölen kylän tontilla on ilmeisesti ollut asuttuna ainakin noin 1600-luvulta 1900-luvun alkuun, joskin ilmeisesti katkoksin. Paikan autioitumisen jälkeen sille rakennettiin 1990-luvulla vapaa-ajan asunto. Paikalla on jäljellä pihan lounaisreunassa mahdollinen vesakon peittämä rakennuksen kiviperustus. Se on osin hautautunut pihan maamassojen alle, kun pihaa on tasattu vapaa-ajan asunnon rakentamisen yhteydessä. Vaihtoehtoisesti pihaan on tuotu täytemaata. Kiviperustus on ilmeisesti Lamboasin rakennusten perustoja. Lisäksi pihapiirin lounaisreunassa on kivivallia, joka lienee syntynyt pellonraivauskivistä. |
| Luonti: 1.7.2021 Viimeisin muutos: 1.7.2021 |
| Norra Skallas |
| Tyyppi: asuinpaikat |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6664052 I: 327322 |
| Kuvaus: Alue sijoittuu Västankvarnin itä- ja koillisosaan. Norra Skallaksen ympäristössä on vanhoja pieniä peltotilkkuja kiviaitoineen ja -kasoineen. Alue on kiinnostavan ja edustavan näköinen ja siellä on mm. torpan paikka (6666899/3327450 ykj), peltoala (6666717/3327454 ykj), pelto ja kivivalli (6666851/3327422 ykj), röykkiöitä (6666729/3327498 ykj). Alueella on siis hyvin säilyneenä runsaasti erilaisia viljelyksen ja laidunnuksen tuottamia merkkejä. |
| Luonti: 5.8.2010 |
| Tutkimukset |
| Päivi Maaranen inventointi 2008 |
| Huomautuksia: Raportti 5.8.2010 |
| Luonti: 5.8.2010 |
| Timo Jussila ja Timo Sepänmaa inventointi 2017 |
| Huomautuksia: Inkoon inventointi 2012-2017 |
| Luonti: 30.6.2018 |
| Päivi Maaranen arkistotutkimus 2020 |
| Huomautuksia: Gårdsbölen kylän alakohdetta Lamboas koskeva arkistoselvitys, arkistoitu diaarinumerolla MV/10/05.04.01.99/2020. P. Maaranen. Lisäksi Gårdsbölen kylää yleisemmin koskeva arkistoselvitys on kohteen Inkoo Gårdsböle Stenkulla torp tarkastusraportin yhteydessä, arkistoitu diaarinumerolla MV/289/05.04.01.00/2020. P. Maaranen. |
| Luonti: 28.8.2020 Viimeisin muutos: 1.7.2021 |
| Päivi Maaranen tarkastus 2020 |
| Huomautuksia: Kohde tarkastettiin 23.10.2020, raportti 30.6.2021, Salama MV/231/05.04.01.00/2021. |
| Luonti: 24.10.2020 Viimeisin muutos: 1.7.2021 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Manneralueen muinaisjäännösinventointi 2012 / 2017, Inventointi 2017