Paikalla on kallioniemekkeestä etelään, saaren länsirannan kupeessa, jatkuva punkamainen harjanne. Harjanteen laki on kivikkoinen. Kivisyys vähenee pohjoisessa,lähempänä avokalliota. Avokalliosta parikymmentä metriä etelään, metsässä, harjanteen laella, sen itä reunamilla on kaksi kivirauniota muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Läntisempi kiviraunio on pieni röykkiö, kooltaan n. 1,7 x 1,2 m ja runsaanpuolen metrin korkuinen, koostuu päänkokoisista ja hieman isommista kivistä. Sammalpeitteinen. Sen itäpuolella on nelisivuinen kivilatomus, kooltaan n. 1,3 x 1,7 m, sen itäsivu on avoin ja keskellä kiviä vähän. Rakenne on uunimainen. Kyseessä saattaisi olla ns. ryssänuunin jäänteet. Ryssänuunit ovat venäjän sotajoukkojen (ja kaleerilaivaston) 1700-luvulla leiriintymispaikoille rakentamia ulkouuneja, leivänpaistoon ja ehkä muunkin ruoan laittoon. Ulkouuneja ovat voineet tehdä myös kalastajat eri aikoina.
Toisen kiviraunion funktio on epävarmempi. Sekin saattaa olla uunin jäänne, mutta
muitakin vaihtoehtoja on, kuten esim. "rana" (nimitys Pohjanlahden alueelta) eli
verkonkuivaustelineen tukikivikko. |