Kohde sijaitsee nykyisessä Sorilan kylässä Kaitavedentien (tie 338) ja Pulesjärven-tien risteyksen kaakkoispuolella, noin 200 metriä luoteeseen Sorilanlammista.
Sorilan kylässä oli vuonna 1540 kuusi tilaa. Sorri eli Marttila, Korpi ja Juudas eli
Peukunen jäivät pysyviksi kantatiloiksi. Toinen Juudas hävisi hyvin pian, Pekan tila
yhdistettiin toisiin 1500-luvun lopulla ja toinen Sorri yhdistettiin 1630-luvulla
Kulkkaan kantatilaan. Kylän tiloista toimii yhä vanhalla kylätontilla Kulkas,
joskin Korpi ja Marttila esiintyvät vielä peruskartan nimistössä ja niiden autioituneita
rakennuksia sijaitsee kylätontilla. Peukusen tontilla, joka sijaitsee hieman erillään
muusta tonttimaasta, asutaan yhä ja tämän osan kylänpaikkaa katsotaan olevan
tuhoutunut.
Ensimmäinen maininta koskien Sorilan kylää on mahdollisesti jo vuodelta 1433.
Varmasti Sorilan kylään viitataan kuitenkin eräsijojen omistuksesta kertovassa eräluettelossa 1440-luvulta.
Luettelossa mainitaan Olavi Sorri Sorilan kylästä. Kylätontilla sijaitseva Kulkkaan tila on ollut 1600-luvulla ratsumiestila ja 1700-luvulta lähtien Järvensivun rusthollin augmentti. Kylätontilla nykyään sijaitseva rakennuskanta on pääasiassa peräisin 1800luvulta tai tätä vanhemmalta ajalta ja ne on perustettu joko kiviharkoille tai nurkkakivien varaan. Kulkkaan kaksikerroksisesta päärakennuksesta kertoo tilan perimätieto, että se olisi 1500-1600-luvulta. Rakennusta on jatkettu vuonna 1886. Kyläntontin itäosassa, Korven päärakennuksen edessä, on nykyään hiekkainen ratsastuskenttä. Kenttä ei vaikuta kovinkaan syvään perustetulta. Kylätontin itäosassa on aikanaan sijainnut Marttilan tila päärakennuksineen. Marttilan päärakennus on siirretty Aitolahteen nykyisen Tiikon tilan maille. Kylätontin itäosassa sijaitsee lisäksi tiilinen navettarakennus. Tämä osa kylätonttia on lähes umpeen kasvanutta pusikkoa. Navetan pohjoispuolella on sijainnut rakennus, joka on informantin mukaan palanut 1960-luvulla.
Kylätontin pohjoisosa on tuhoutunut Pulesjärventien ja Kulkkaan tilakeskuksen
pohjoisosan rakennuskannan vaikutuksesta. Tien lisäksi maakerroksia tuhoavia
elementtejä ovat tilakeskuksen pohjoisosan uudehko piharakennus, uudehko betoninen maantasainen siilo sekä näiden läheisyydessä sijaitseva asfaltoitu koneiden säilytysalue/tie. Pulesjärventien pohjoispuolella on säilynyt pieni kappale kylätonttia Lumokorventien ja Pulesjärventien risteyksen luoteispuolella olevalla pellolla ja pienellä pusikoituneella alueella.
Huomautuksia: Tampere Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen arkeologinen täydennysinventointi s. 13
Luonti: 27.5.2011
Kirsi Luoto valvonta 2017
Huomautuksia: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy suoritti huhtikuussa 2017 arkeologisen valvonnan Tampereen Sorilassa, Sorilan (Sorrila) historiallisen kylänpaikan alueella ja läheisyydessä. Valvonta liittyi Tampereen Vera Oy:n maakaapelointityöhön. Valvonnan tarve on määritelty Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa Diar: 2/2016, ja sitä varten haettiin kohteelle tutkimuslupa Museovirastosta (MV/180/05.04.01.02/2016). Valvonnan kenttätyöt tehtiin 18.-19.4.2017, ja niistä vastasi arkeologi (FM) Kirsi Luoto. Jälkityöt tehtiin heinäkuussa 2017. Valvonnan kustannuksista vastasi Tampereen Vera Oy. Tutkimuksessa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
Luonti: 24.1.2019
Sami Raninen valvonta 2015
Luonti: 22.6.2023
Kalle Luoto & Minttu Kervinen arkistotutkimus 2020
Luonti: 28.2.2024
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.