Kivikautinen asuinpaikka Muonionjoen ja Aareakankaantien välimaastossa, tieltä noin 50 m Muonionjoesta 150 m. Muonion raja on 35 metrin päässä luoteessa
Luntanginkangas 2 löytöalueista kaksi sijaitsee 165 metrin korkeuskäyrän tuntumassa ja kolme löytöaluetta korkeuskäyrän yläpuolella paikassa, josta rantapenger alkaa silminnähden laskeutua kohti Muonionjokea.
Luntanginkangas 2 on luoteisin alueen asuinpaikoista. Se on noin 140 m luoteeseen kohteesta Luntanginkangas 1, joka on samalla korkeudella kuin Luntanginkangas 2. Asuinpaikkoja rajaa 10 – 20 metriä leveä ja 2 - 3 metriä ympäristöä matalampi loivareunainen notkelma. Asuinpaikan 2/5 löytöalue on läntisin löytöpaikka ja noin 50 metrin etäisyydellä männikön takana löytöalueista 2/1, 2/2, 2/3 ja 2/4 Kolari – Muonio raja-aukealla. Asuinpaikka on luulöydöistään ja kvartsiiskoksistaan erityisen rikas ja laaja alue. Maaperä on havaintojen mukaan hienompaa ainesta kuin Luntanginkangas 1:n maaperä.
Löytöalueet sijaitsevat avohakkuuaukean länsipäässä ja jatkuvat mäntymetsikköön Muonion rajalinjalle. Hakkuuaukea on noin 3,0 h, jossa maakerrokset ovat säilyneet melko sekoittumattomina metsäkoneen töistä huolimatta. Kantojen raivauskohdat erottuvat laikukkaina noin 2 – 6 m alueina. Hakkuualueen ympäristöä hallitsevat mäntymetsiköt ja matala aluskasvillisuus, jota leimaa runsaat puolukkavarvikot. Löytöalue sijaitsee hiekkaisella etelä-lounaaseen avautuvalla rantatörmällä. Löydöt koostuvat kvartseista ja palaneesta luusta. Löytöalueen 2/1 yhtenäiskoordinaatit KKJ: p 7490345 i 3352422,
löytöalueen 2/2 yhtenäiskoodinaatit KKJ: p 7490335 i 3352418,
löytöalueen 2/3 yhtenäiskoordinaatit KKJ: p 7490330 i 3352418,
löytöalueen 2/4 yhtenäiskoordinaatit KKJ: p 7490333 i 3352413,
löytöalueen 2/5 yhtenäiskoordinaatit KKJ: p 7490355 i 3352366.
Muonion puolelta, kohteesta noin 100 m lounaaseen, on 1995 inventoinnissa todettu (kohde 53 SIEKKIJOEN SUU) pienen, mahdollisesti historiallisen ajan turvekammin pohja ja sen ympärillä muutama kuopanne (yhtenäiskoordinaatit x=7490 299, y=3352 273, z=160). Osa kuopanteista liittynee tervanpolttoon. Osa kuopanteista on sittemmin (2006) arvioitu mahdollisesti luontaisiksi.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014 ja sen todettiin olevan Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Alueen poikki kulkevalla hiekkatiellä havaittiin runsaasti kvartsi-iskoksia. |