Pyhänkankaan karsikko sijaitsee Pyyrinlahdesta Kurelahteen johtavan vanhan tien varrella kohdassa, jossa on jyrkkä nousu. Karsikon ympärillä on kangasmetsää.
Alueelta on vuonna 1962 kartoitettu 28 karsikkopuuta. Perimätiedon mukaan puita on ollut aikoinaan paljon enemmän (toista sataa), mutta suuri osa niistä on kaatunut myrskyssä. Vainajaa kuljetettaessa Saarijärvelle kirkkomaahan, Pyhänkankaalla on pysähdytty lepuuttamaan hevosia, tehty karsikkopuu ja otettu perimätiedon mukaan ryyppy vainajan muistolle.
Vanhin säilynyt vuosiluku karsikossa on 1833 ja nuorin 1897. Osassa puita arpi on kasvanut umpeen, eikä kaiverruksia ole enää näkyvissä. Puu, jossa on teksti 1860 HP, on yhdistetty Heikki Niilonpoika Paatelaiseen, joka on kirkonkirjojen mukaan kuollut kyseisenä vuonna halvaukseen 67 vuotiaana. Teksti 1846 AK on liitetty Antti Juhananpoika Kauppiseen, mutta tämä tunnistus on epävarma, koska ensimmäinen kirjain voi olla muukin kuin A.
Kankaalla vanhan tien ympäristössä on useita pieniä kuoppia. Osa niistä on varmaankin myrskyssä kaatuneiden puiden juurten aikaan saamia, mutta osa kuopista on liian pyöreitä ja säännöllisen muotoisia tuulenkaadoiksi. Vuonna 2016 todettiin maastotarkastuksessa, että polulle kaatunut karsikkopuu oli sahattu pieniin osiin.
Vuoden 2021 inventoinnissa selvin havainto oli se, että yhä elävien puiden kaarna on kasvanut useassa tapauksessa pilkan päälle ja peittänyt osan vuonna 1963 havaituista merkinnöistä. Lisäksi havaittiin, keloina olevat karsikot ovat tyvestään jo melko huonokuntoisia, mikä tarkoittaa sitä, että lähivuosina useampi karsikoista tulee kaatumaan maahan.
Inventoinnissa alueelta havaittiin 26 karsikkoa, joista kolme maahan kaatuneena. Merkinnät karsikoiden kyljissä sijaitsevat noin 1,3 - 2,0 metrin korkeudella. Karsikot sijaitsevat heti polun vieressä tai melko lähellä sitä, joissain tapauksissa etäisyyttä polkuun on useampi metri. |