Porvoossa tutkintakäräjillä 27.2.1405 lautamiehenä istunut Laurens Hertoghe on mahdollisesti kotoisin Herttoniemestä. On oletettu, että Hertonäs olisi saanut nimensä lisänimestä Hertoghe, herttua. Kylän nimi esiintyy historiallisissa lähteissä varmuudella ensimmäisen kerran vuonna 1509.
Herttoniemi oli rälssin hallussa 1500-luvulla, ja sitä ei mainita Porvoon läänin maallisten verojen luetteloissa 1540-luvulla. Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluetteloon on kirjattu kylään neljä talonpoikaa: Mortt Lydigsson, Mats Jonsson, Eric Philpusson ja Anders Jonsson. Jaakko Teitin mukaan Herttoniemen kylässä oli yhteensä viisi veromarkkaa maata.
Ensimmäinen Herttoniemen aluetta tarkasti kuvaava kartta on laadittu 1730–ja 1750-luvuilla. Herttoniemen alueella oli tuolloin neljä tonttimaata: August Ehrensvärdin hallinnoima kartano, kaksi lampuotitaloa, kolme torppaa ja käytöstä jäänyt Båtsvikin vanha tonttimaa. Båtsvik laskettiin uuden ajan alussa omaksi kyläkseen.
Hertonäsbyn itäisemmän lampuotitilan 2 eli Mäkelän kantatilan tontti sijaitsee nykyisen Herttoniemen vesitorninmäen eteläisellä rinteellä. Rinteessä on nähtävissä tasainen, ihmisen muokkaama, asutukseen liittyvä terassi. Kohde sijaitsee Helsingin kaupungin ylläpitämässä aluepuistossa ja on pääosin nurmikon peittämää virkistysaluetta. Terassin itäpuoleisessa metsikössä on havaittavissa mahdollisia kivirakenteita, jotka voivat liittyä kohteen vanhempaan asutukseen.
Luonti: 19.10.2011 Viimeisin muutos: 5.6.2019
Tutkimukset
V.-P. Suhonen & Janne Heinonen inventointi 2011
Luonti: 31.10.2011
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.