Kohde sijaitsee Seilin pääsaaren keskiosassa, 1700-luvun houruinhuonetontin sekä välittömästi Kirkkoniemelle johtavan tien pohjoispuolella, noin 10 metriä saaren pohjoisosaan, rantasaunalle ja Kirkkoniemelle erkanevan risteyksestä koilliseen. Maaperä alueella on hiekkamoreenia. Kohde on ympäristöltään hoidettua puistomaista piha-aluetta.
Skreddarens hus eli räätälin asuinrakennuksen perustus liittyy viimeistään 1700-luvun ja 1800-lukujen taitteesta vähintään 1810-luvulle nk. Kyrk wikenin eli Kirkkolahden etelä- ja lounaisrannalla sijainneeseen hospitaalin palkollisten tonttialueeseen. Maastossa selkeänä perustusrakenteena erottuva rakennusjäännös sijaitsee välittömästi saaren eteläosasta pohjoiseen johtavan tien ja Kirkkoniemelle johtavien teiden risteyksen itäpuolella tien pohjoisreunaan rajautuen. Jäännös on noin 16,5 metriä pitkä, noin 6,2 metriä leveä ja se kohoaa ympäristöään noin 0,2–0,8 metrin korkeuteen.
Jäännöksen lähes länsi–itä-suuntaisen perustusrakenteen länsipääty erottuu nelikulmaisena rakenteena, jonka eteläinen pitkä seinälinja kaartuu selkeästi pohjoista seinälinjaa enemmän kohti koillista. Rakennusjäännöksen itäisessä osassa erottuu selkeä, huonetilaa merkitsevä reunoiltaan perustuskiviin rajautuva
nelikulmainen kuoppa. Perustuksen itäpääty muodostuu pohjakaavaltaan pyöreästä maavallista.
Rakennusjäännöksestä luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen noin 35–40 metriä
ulottuvalle tasaiselle ranta-alueelle on merkitty vuonna 1811 laaditussa Seilin
hospitaalin tiluskartassa seitsemän erillistä tonttialuetta käsittäen kuusi rakennusta:
Åldermannin eli renkivanhimman niitty, tontti ja asuinrakennus, räätälin puutarha, tontti ja asuinrakennus, sekä tupakka-, peruna- tai puutarhamaa-alueita. Vuonna 1813 tehdyssä jakotoimituksessa räätälin tontti ja puutarha asuinrakennuksineen on määrätty hospitaalin myllärille ja muut alueen tonttimaat ja rakennukset hospitaalin nk. peräänkatsojalle (upsyningsman).
Nykyisin tonttialueella sijaitsee mielisairaalan toiminta-aikana saunana toiminut
nykyinen pesularakennus, nurkkakivin perustettu puuvaja- ja varastorakennus, sekä kivestä rakennettu nk. Sikala-rakennus. Aluetta jakaa etelälounas–
pohjoiskoillinen-suuntainen tienristeykseltä rantasaunalle johtava polku. 1900-luvun alussa rakennetut rakennukset ovat nykyisin Saaristomeren tutkimuslaitoksen käytössä.
Vuoden 1811 tiluskartan perusteella tonttien 23–29 rakennuskanta on sijainnut
pesulan puuvajan ja Sikalan väliin jäävällä nurmialueella, Kirkkoniemelle
nykyisin johtavan tien pohjoispuolella. Alueen myöhempi rakentaminen ja maankäyttö ovat todennäköisesti tuhonneet kevytrakenteisten ulkorakennusten jäännöksiä. Alueen toinen (renkivanhimman) asuinrakennus on sijainnut todennäköisesti paikalla, jolle on myöhemmin rakennettu kiviperustainen Sikala-rakennus. |