| Huomautuksia: Tarkastus iiläisen metallinetsinharrastaja Vesa Ruotsalaisen ilmoituksen takia 27.4. tekemästään löydöistä: pronssikammasta ja muista metallilöydöistä. Kohde tarkastettiin löytäjän opastuksella 10.5. Uudelle maastokartalle on merkitty kankaan luoteislaitaan tervahauta. Pronssikamman löytöpaikka sijaitsee tervahaudasta noin 50–35 metriä etelälounaaseen muutaman metrin päässä törmän reunasta. Löytökaavakkeessa arvioidaan löytöpaikan etäisyys tervahaudasta n. 50 metriksi, mutta löytöalue on noin 30–40 metriä tervahaudasta, vaikka tarkkaa kohtaa ei enää löydetty. Paikalle tehty koekuoppa osoitti, että kyseessä on vanha pelto, jossa peltokerroksen paksuus oli noin 20 cm. Tuon tiedon perusteella maastossa olikin hahmotettavissa enimmillään muutaman aarin peltoalue, jolla kasvillisuus ja puusto erosivat ympäröivästä muokkaamattomasta alueesta. Muut paikalta tehdyt löydöt olivat rautaa ja selvästi myöhäisiä lukuun ottamatta kuparisen(?) astian tms. palaselta vaikuttavaa loivan kaarevaa kuparimetallisen levyn palaa.
Tervahaudan noin 50–60 metriä itään muokkaamattomalla kankaalla todettiin kaksi kivikautisia asumuspainannetta muistuttavaa hieman epämääräistä painannetta, kooltaan noin 4 x 5 ja 5 x 7 metriä ja syvyys vajaat puoli metriä. Molemmissa todettiin huuhtoutumiskerros, joten aivan tuoreita painanteet eivät ole. Kyse voi olla luontaisistakin painanteista. Painanteet käytiin läpi metallinpaljastimella, mutta löytöjä niistä ei tehty.
Kamman löytöpaikalta n. 30 metriä kaakkoon on lisäksi tupasijamainen rakennuksenpohja, neliömäinen, ilmeisesti multapenkkasen rakennuksen perustus, alaltaan noin 5 x 5 metriä. Perustuksen itäkulmassa oli kiuasraunio, jonka ala on noin 3 x 3 metriä ja korkeus noin 50–60 cm. Multapenkan sisäpuoli oli hieman ympäröivää maanpintaa alempana. Vanhan pellon vieressä sijaitseva jäännös on hyvin säilynyt. Pitkänomaisen kosteikon länsipuolelle on vuoden 1648 kartalle merkitty talo, jonka pelloista ovat syksyllä 2010 Pohjois-Pohjanmaan museoon lunastetut löydöt (PPM 13105:1-5, nappeja, viitanhakanen, solki, plommi; ajoitusarvio 1600–1700-luku). Kamman löytöpaikan luona olevan pellon ja rakennusjäännöksen luonne vaikutti sellaiselta, että ne todennäköisemmin ovat 1600-luvun puoliväliä nuorempia.
Pronssikampa tai pronssinen kampariipus on puolestaan rautakauden lopulle tai aivan keskiajan alkuun ajoittuva löytö. Sille tunnetaan Suomesta ainakin kaksi vastinetta, molemmat Karjalasta, lisäksi Tveristä on kaksi vastaavanlaisella ristikkokoristeella koristeltua kampaa (Uino 1997, Ancient Karelia – Muinais-Karjala, SMYA 104, s. 375). Esineen karjalaisuus on merkillepantavaa sillä Illinsaaren nimen Illi on karjalaisen Ilja-nimen hypokorismi (Vahtola 1980, Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty, SHS 3, s. 360–361). Lisäksi esineen ajoitus, niin väljä kuin onkin, sopii hyvin sekä kohteen korkeuden antamaan ajoitukseen että karjalaisvaikutuksen ajoittumiseen Perämeren pohjoisosissa.
Kohde tarkastettiin 10.5.2011 |
takaisin
Koordinaatit
Ii Illinsaari (länsi) Tarkastus; Tarkastus; 2011