Kummelbergetin länsi- ja lounaispuolella olevaa loivaa, tasaisesti kohti peltoa laskevaa metsärinnettä, jossa on tehty metsätöitä.
Röykkiö 1
Ehjä röykkiö pienellä maapeitteisellä kalliolla, sammalen ja heinän peittämä. Röykkiön kivet ovat sekä lohkokiviä että pyöreäkulmaisia, 15-35 cm kokoisia. Röykkiö on 5,5(N-S) x 5,2 x 0,4 metrin kokoinen, pohjakaavaltaan pyöreä ja profiililtaan kupera röykkiö. Reunoilla on siellä täällä isompia kiviä.
Röykkiö 2
Ehjä pitkänomainen röykkiö pienellä heinittyneellä, ympäristöään korkeammalla kumpareella. Sammaloitunut, kivet pyöreitä ja 20-30 cm kokoisia. Jokunen isompi. Röykkiön koko on 12,8 (N-S) x 1,8 x 0,3 metriä. Puita kaadettu päältä, mutta jäte siivottu pois. Heinää kasvaa myös päällä.
Röykkiö 3
Röykkiömäinen kiveys, joka on tehty pienen kallion varaan. Muoto on soikeahko, osan muodos-ta muodostaa alla oleva kallio, josta osa näkyy. Hakattua lounaisrinteen talousmetsää, jossa joitakin puita on jätetty pystyyn. Metsätöiden jälkeen erottuu hyvin. Hyvin sammaloitunut, päällä kasvaa kuusen taimia. Näkyvissä olevat kivet 15-35 cm. Röykkiön koko on 6,6 (W-E) x 4,4 x 1 metriä. Itäpuolella on kalliossa kuoppa, josta on ehkä otettu maata. Ainakin eniten kiviä on näkyvissä kuopan ympäristössä. Tämä ei ole aivan yhtä selvä kuin edelliset eikä myöskään aivan varma hautaröykkiö.
Inventoinnissa 2012 röykkiöiden lounaispuolella olevaa loivaa metsäistä rinnettä koekuopitettiin asuinpaikan löytämiseksi. Lisäksi aluetta tutkittiin kairaamalla. Maaperä oli paikoin savista, paikoin kivistä hiekkaa. Pienillä alueilla hiekka oli kivetöntä. Mitään esihistorialliseen asuinpaikkaa viittaavaa ei löydetty; sellaisen olemassa olon varmistaminen vaatii enemmän koetutkimuksia, joiden pohjana on alueen tarkempi inventointi. Sinällään alue on sovelias asuinpaikalle, sillä siellä on hiekkaisia lounaisrinteitä ja lisäksi muinaisrantarekonstruktio osoittaa alueen säilyttäneen yhteyden mereen pitempään kuin muut saaren osat. |
takaisin
Parainen Stortervolandet ja Lilltervo, Inventointi 2012 Jouko Pukkila