1) Kivirivin lounaispään rinteen viettoa vastaan olevasta 3,5 m pituisesta rivistä noin 2 metriä lounaaseen samalla linjalla on 3x3x0,7 m kokoinen lohkokivistä koottu sammaloitunut kivikeko. Päällä on halkaisijaltaan noin 35 cm männyn kanto. Kivikon päältä kairattaessa todettiin, että siinä on ensin puhdas savi ja sitten savinen kerros, jossa näkyi aivan selviä tiilen tai palaneen saven paloja. Kyseessä on uuni.
2) 1,7 m matkalla on lohkokiviä luode-kaakkoissuuntaisena rivinä rinteen viettosuuntaa vasten. Kivirivin luoteispäästä, alarinteen puolelta alkaa harva, lohkokivistä muodostunut lounais-koillis-suuntainen kivijono, jonka pituus on noin 8½ m. Tämän kivirivin lounaispäästä lähtee taas luode-kaakkois-suuntainen, noin 3,5 m pitkä poikittaisrivi. Kivet rakenteessa ovat 60-70 cm kokoisia lohkokiviä. Sisäpuolelle jäävä maa on karkeaa soraa noin 20 cm vahvuudelta ja eroaa selkeästi ympäröivästä savisesta maasta, joten se lienee paikalle tuotua pohjustusta.
3) 20 cm kokoisista pyöreistä kivistä koottu halkaisijaltaan 1,1 m kokoinen keko. Niiden lounaispuolella tuntuu sammalen alla samanlaisia kiviä noin metrin päässä 3x1 m alalla. Päällä kasvaa iso mänty. Kohteesta 2 neljä metriä kaakkoon. Ei tulkintaa, mutta kuuluu rakenteen yhteyteen.
4) Uunista 6 m lounaaseen edelleen samalla linjalla on neliömäinen 2x2 m kokoinen vesikuoppa.
Rakenteiden 1-4 tulkinta on, että paikalla on sijainnut uunilla varustettu pieni asumus ja sen jatkeena kevytrakenteisempi rakennus, joka ei ole vaatinut kuin osittaisen kivijalan. Jälkimmäisen sisäpuolelle on tuotu soraa ilmeisesti vesieristeeksi. Paikka eroaa ympäristöstä heinäisyyden takia.
5) Kulman tekevä kivirivi peltosaarekkeessa edellistä vastapäätä. Sijaitsee pienen kallion kaakkoispuolella heinittyneessä kohdassa. Luode-kaakkois-suuntainen seinä on 5,2 m pitkä, lounaiskoillis-suuntainen 4,7 m. Samalla etäisyydellä vastapäisessä kulmassa erottuu yksi kivi vastakkaiseksi kulmaksi sopivassa kohdassa – kivijalka on siis vajaa. Maalaji sisäpuolella on multamaista, kun ulkopuolella taas on savi. Pohjimmaisena on vetinen hieno hiekka. Tämäkään perustus ei muodosta neliötä ja siitä puuttuu näkyvä tulisija, joten kyseessä lienee jonkin talousrakenteen perustus. Kivet ovat lohkokiviä, suurimmat noin 70x40 cm.
6) Kolme pientä kiviröykkiötä kalliolla. Kivet 5-15 cm, jokin isompikin.
a) Peltosaarekkeessa kallion koillisosassa halkaisijaltaan 1,2 m 20 cm korkea kivikeko.
b) lounaisosassa on kaksi vierekkäin 3 m päässä toisistaan. Halkaisijat noin 1½ m.
7) Itä-länsi – suuntainen ojien rajaama 15-20 m pitkä ja 7-8 m leveä vanha peltolohko, joka on umpeenkasvanut. Maa on savimaata. Luultavasti nykyisen pellon osa eikä liity asuinjäännöksiin. Luultavasti ei kuulu rakennuksen yhteyteen.
Lokakuussa 2014 paikalla tehtiin maastotarkastus alueelle suunniteltujen hakkuiden takia. Tässä yhteydessä paikalta löytyi komea kellarinpohja sekä kolmaskin rakennuksen kivijalka perustuksen 5 lounaispuolelta. |
takaisin
Koordinaatit
Parainen Stortervolandet ja Lilltervo, Inventointi 2012 Jouko Pukkila