Kohde on monitahoinen ja melko hyvin säilynyt. Pato on rannansuuntaisesti noin kuusi metriä leveä ja rannasta kohti ulappaa noin yhdeksän metriä pitkä. Patoa voisi karkeasti kuvailla ylösalaisin olevaksi Y-kirjaimeksi, jolloin kaksi alimmaista sakaraa osoittaa ulapalle ja ylimmäinen sakara kohti rantaa. Mielikuva on kuitenkin vain suuntaa-antava ja padon alkuperäisen muodon arvioiminen on hankalaa. Yksinkertaistettuna näyttää siltä, etta kyseessä on kolme toisiinsa nivoutuvaa aitarakennetta. On mahdollista, etta puut ovat liikkuneet alkuperäisiltä paikoiltaan huomattavastikin.
Padosta otettiin puunäytteitä vuoden inventoinnin yhteydessä dendrokronologista ajoittamista varten. Näytteen FI04914 viimeinen vuosilusto on vuodelta 1800 ja näytteen FI04915 vuodelta 1799. Näyte FI04916 on kaarnapintainen saroslauta, joka nostettiin padon eteläisemmästa sakarasta. Puu on kaadettu ennen kesän 1867 kasvukauden alkamista . Pitkä tukinpuolikas, näyte FI04913, sisältää vuosilustoja aikaväliltä 1745-1924.
Luonti: 17.12.2012 Viimeisin muutos: 17.12.2012
Tutkimukset
Eveliina Salo inventointi 2009
Luonti: 17.12.2012
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.