Kohde sijaitsee Pyhäjärven Maaselänlahden eteläpäästä noin 2,5 km lounaaseen laajan Kaakkomäki-nimisen kangasalueen itäisimmällä kangasniemekkeellä Lankasalmenkankaan länsipuolella voimalinjasta noin 100 metriä luoteeseen. Kaakossa on Maaselänlahden eteläpäästä lähtevän metsäautotien pää.
Koordinaattien kohdassa on 2010 ollut säästöpuuryhmä, jonka keskellä rakenne on säilynyt koskemattomana. Kyseessä on ns. jalkakivi, useamman pienemmän kiven varassa lepäävä kookkaampi kivi, tässä tapauksessa jalkakivien päällä on peräti kaksi päällekkäistä kiveä. Rakenne on tehty matalan ja tasaisen maakiven päälle. Maakiven laajuus on noin 175 x 120 cm ja se kohoaa maanpinnasta noin 25 cm. Tämän pohjois-eteläsuuntaisen maakiven keskellä on kolme pientä kiveä: lounaisin noin 30 x 15 x 10 cm oleva litteähkö lohelma isommasta kivestä, koillisin noin 30 x 20 x 18 cm oleva kivi ja kaakkoisin/eteläisin noin 35 x 27 x 10 cm oleva lohelma. Näiden päällä lepää alapinnaltaan maakiveä noin 10 cm korkeammalla oleva nostannainen, keskikivi, jonka koko on noin 70 x 50 x 25 cm. myös tämä on jokseenkin pohjois-eteläsuuntainen. Keskikiven päällä oleva muita pyöreämpi yläkivi on kooltaan noin 65 x 44 x 40 cm. Yläkiven päällyspuoli oli jäkälöitynyt.
Minkäänlaisia merkintöjä tai hakkauksia kivissä ei havaittu. Sen sijaan huomiota kiinnitti aivan maakiven pohjoispuolella ollut puolimetrinen kelon kanto, jonka yläosassa oli pieni veiste eli pilkka kohti pohjoista. Kelottuneella kannolla, samoin kuin siinä olevalla veisteellä, voi olla ikää useampi sata vuotta. Rakenteesta noin 5 metriä etelään siirtolohkare (noin 5 x 3,5 x 1,5 m), samoin vajaat 20 metriä lounaaseen (4 x 2 x 1 m) ja vajaat 5 metriä koilliseen (halk. noin 1,5, kork. 0,6 m). Kivirakenne ei sijaitse mitenkään näkyvällä tai muusta ympäristöstä selvästi poikkeavalla tai erottuvalla maastonkohdalla. Mitään asuinpaikkaan tai muuhun muinaisjäännökseen viittaavaa ei löydetty.
Haapajärven kihlakunnan muinaisjäännöksiä 1886 inventoinut J.W.Castrén kuvaa Pyhäjärveltä useita ns. Jättiläisten pyykki- tai väkikiviä. Näistä osa on kooltaan sellaisia, että kyseessä ovat luonnontyötä olevat kivet, jotka erikoisuuksina ovat kiinnittäneet kulkijain huomion. Osa taas on sellaisia, että ne ovat mitä ilmeisimmin ihmisen kasaamia. Nyt kyseessä ole kivi ei vastaa yhtäkään seitsemästä Castrénin kuvaamasta. Kaakkomäen kivi kuuluu selvästi tarkoituksellisesti rakennettuihin jalkakiviin, joiden tarkoitusta ei lähemmin tunneta. Rakenteen ikää on vaikea määrittää. Se on kuitenkin selvästi vanha, vanhempi kuin paikalle johtavan metsätien varrella parissa kohtaa havaitut konevoimin kipperälle asemalle nostetut kivet.
Täydennyksenä edelliseen on 27.6.2011 Pohjois-Pohjanmaan museolle sähköpostilla tullut viesti, jonka perusteella olisi perimätiedon mukaan varsin nuori arkeologinen kulttuuriperintökohde, voimannäyttönä syntynyt rakennelma, josta voi käyttää nimitystä "väkikivet". Vastaavia tarinoita on ainakin vanhoissa kihlakuntakertomuksissa. |
takaisin
Koordinaatit
Leppäkankaan tuulivoimahankkeen sähkönsiirron uusien voimajohtolinjausten arkeologinen inventointi, Inventointi 2024 Janne Soisalo