Kuusamon kirkolta noin 10 km pohjoisluoteeseen Murhiniemi on Oivanginjärven koillisrannalta lounaaseen lähes poikki järven ulottuva pitkä ja kapea niemi. Kyseessä on noin 700 metriä pitkä ja leveimmillään noin 250 metriä oleva niemi.
Murhiniemeen liittyy tappotarina kahtena versiona. Jo 1700-luvulla kirjatun tarinan mukaan paikalla olisi ollut suuri lapinkylä, jonka väen ovat venäläiset surmanneet (Elias Lagus 1770, "Försök til beskrifuing öfwer Kusamo-sokn uti Kemi-Lappmark - Kuvausyritys Kemin Lapin Kuusamon pitäjästä", Acta Univ. Oul. B 5, 1975. Hist. 3. [Oulu} : [Oulun yliopisto], s. 33; A. J. Sjögren, "Anteckningar om församlingame i Kemilappmark", 1828, s. 113). Tämän tarinan lisäksi A .H. Snellman ("Oulun kihlakunta, Muinaistieteellisiäja historiallisia lehtiä", SMYA IX, 1887, s. 182-183) kertoo toisenkin, ilmeisesti kuulemansa rnyöhäisemmän ja muuntuneen(?) version, jonka mukaan paikalla olisi surmattu joukko venäläisiä.
Alueelta tavattiin yksi maa-/pyyntikuoppa, yksi mahdollinen asuinpainanne ja yksi kivikautistyyppinen asuinpaikkapinta, mutta mitään sellaisia muinaisjäännöksiä, jotka olisivat liitettävissä historialliseen aikaan saati tarinoiden kertomuksiin, ei onnistuttu tälläkään kertaa löytämään. On kuitenkin todennäköistä, että noinkin vanhalla perimätiedolla on historiallinen perusta. Sen sijaan tarinoissa mainittu lapinkylä ei välttämättä ole sijainnut juuri Murhiniemessä, missä verityöt sinänsä ovat voineet tapahtua, vaan jossain muualla läheisellä Oivangin alueella. Oivangin alueelta ei lapinkyläksi tulkittua muinaisjäännöstä tunneta, mutta muutamia kivikautta nuorempia kohteita kyllä (Autioniemi (305010183), Autiovaara N (305010185) Paskalampi (305010181). Mahdollisesti myös kivikautisen asuinpaikan Rytilampi N länsiosassa oleva pieni kuoppaliesi on kivikautta nuorempi. |