Kulloon kartano sijaitsee noin 300 metriä Helsingin ja Porvoon välisen moottoritien eteläpuolella. Kartano lähialueineen on RKY-aluetta. Kullon ensimmäinen kartta on Samuel Broteruksen vuonna 1691 laatima. Siihen on merkitty kartano peltoineen, jotka olivat Kullobäckenin tuntumassa. Tarkemmat kartat Kullon alueesta ovat 1760-luvulta (Johan Bonej 1762 ja Timothy Winter 1767–68).
Kulloossa oli 17 veronmaksajaa 1540-luvulla. Kartano muodostettiin vuonna 1613 viidestä Kulloon kylän tilasta, jotka kuningas Kustaa II Aadolf luovutti rakuunaupseeri Lydik Mattsonille. Hän osti myöhemmin myös kuudennen tilan ja liitti sen kartanoon. 1660-luvulla kartano oli amiraali Lorentz Creutzin omistuksessa, hän ilmeisesti antoi tilalle nimen Kullo Gård, joka näkyy 1690-luvun kartassa. Kartanolla oli muutamia omistajia, mutta vuonna 1813 se myytiin porvoolaiselle kauppiaalla Jacob Ohtmanille, joka muutti kartanon nimeksi Jacobsberg. Vuonna 1910 kartanon osti arkkitehti Carl Frankenhaeuser, joka suunnitteli ja rakennutti uuden päärakennuksen 1912–1914 vanhan kartanon paikalle. Kartanon tilakeskukseen kuuluu rakennuskantaa 1700–1800 –luvuilta.
Kohde on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Alue on tiheään rakennettua, mutta on mahdollista, että rakentamattomilla kohdilla on säilynyt kulttuurikerroksia 1600-luvulta tai sitä varhaisemmalta ajalta. Tilakeskuksen rakentamatonta lähiympäristöä käytiin läpi vuoden 2015 inventoinnissa, mutta historialliseen asutukseen liittyviä rakenteita ei havaittu.
Luonti: 5.7.2013 Viimeisin muutos: 15.12.2017
Tutkimukset
Vesa Laulumaa inventointi 2015
Huomautuksia: Porvoo, Kulloo, Kilpilahti ja Mickelsböle.
Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi v. 2015
Luonti: 21.12.2015
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.