Kanavan rakennustyömaa alkoi keväällä 1835. Kanava valmistui heinäkuussa 1840. Kanavasta tuli 700 kyynärää pitkä. Sulkuja oli kaksi. Kanavan leveys oli 46 jalkaa ja sulkujen leveys 23 jalkaa, sulkujen pituus 130 jalkaa. Sulut oli tehty hakkaamattomista graniittikappaleista ja niiden sisäpuoli oli päällystetty lankuilla. Kanava oli reunustettu kivineliöillä.
Taipale ja saman ikäinen Konnus olivat ensimmäiset sulkukanavat Suomessa.
Taipaleen kanavalle rakennettiin hirsinen päärakennus kanavanhoitajaa ja muita kanavamiehiä varten, sauna, leivintupa, navetta, talli, rekivaja ja kellari sekä laivaliikennettä palveleva tavaramakasiini.
Taipaleen kanavat muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön.
Vanhan kanavan viereen alettiin tehdä uutta kanavaa vuonna 1868. Sen valmistuttua vuonna 1871 jäi vanha kanava muuhun käyttöön. Siellä toimi mm. saha ja laivaveistämö. Kanavan itärannalla, alasulun lähellä poltettiin hiilimiiluissa puuhiiltä.
Alueelta on purettu kaikki vanhat rakennukset lukuun ottamatta 1928 valmistunutta Thure Hellströmin suunnittelemaa varikkorakennusta ja vuonna 1872 valmistunutta uuden kanavan varrella sijaitsevaa luotsiasemaa.
Taipaleen kanavat sisältyy rakennettuna ympäristönä valtakunnalliseen inventointiin (RKY 2009) ja se on huomioitu kulttuuriympäristötavoittein myös maakuntakaavassa.
Luonti: 13.8.2013 Viimeisin muutos: 14.6.2019
Tutkimukset
MV/Päivi Kankkunen tarkastus 2013
Huomautuksia: Ei kertomusta.
Luonti: 13.8.2013
Teemu Mökkönen tarkastus 2019
Huomautuksia: Kohde tarkastettiin VARK-hankkeessa. Ei lisättävää aiempiin tietoihin.
Luonti: 12.3.2020
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö