Inventoinnin 2012 mukaan paikalla on itään viettävä jyrkähkö rinne jossa maaperä hiekkaa. Rinne on hyvin kivikkoinen, mutta pohjoisosassa keskirinteen alueella vähäkivisempää. Rinteessä on 5 - 15 m leveä ja 40 m pitkä "hylly" eli tasanne n. 116 m tasolla. Pari metriä sen alapuolella maasto muuttuu kiviseksi ja hienoainesmaaperäiseksi ja liejuiseksi. Alue oli hakattu ja laikutettu. Tasanteen eteläosassa olevasta laikusta löytyi kivikirveen teelmä ja siitä 5 m pohjoiseen kvartsiydin, hyvälaatuisesta kvartsista. On ilmeistä että ydin on paikalle tuotu. Alueella ei havaittu laikuissa muita merkkejä esihistoriasta. On mahdollista, että paikalla on kivikautinen asuinpaikka, selvästikään ei kuitenkaan runsaslöytöinen. Paikan rajaus on arvio.
Mahdollinen asuinpaikka on törmän laella 115-116 m tasolla, josta törmä laskee ja taittuu pari metriä alempana. On ilmeistä, että Ison Vesijärven taso on ollut 2-3 m nykyistä ylempänä esihistoriallisena aikana. Järvi on kuroutunut Ancylusjärvestä karkeasti arvioiden 7500 eKr. eikä Muinais-Päijänteen transgressio ole siihen ulottunut. Järvi on siis elänyt "omaa elämäänsä" ja sen kynnys on saattanut olla nykyistä korkeammalla. Asuinpaikan ajoitus voi siten olla lähes mitä tahansa 7500 eKr. jälkeen.
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.