Röykkiö sijaitsee hiekka- ja soraharjanteen kärjessä, sen pohjoispäässä. Matkaa röykkiöltä soisemman alueen reunoihin on noin 30 metriä, jonne maa laskee röykkiöltä muutaman metrin. Kyseessä on niemekkeen pään lähes korkein, tasainen kohta. Röykkiön lähellä on harvennettua männikköä ja nuorta kuusikkoa. Röykkiö on sammaloitunut ja sen päällä kasvaa puolukkaa, sekä katajan ja koivun vesoja. Röykkiön yli on ajanut metsäkone, jolloin röykkiön toinen puoli on hieman levinnyt. Alkuperäinen koko on ollut noin 160x175 cm. Röykkiön korkeus on noin 40 cm. Kiviä röykkiössä on neljässä kerroksessa. Yhdessä kulmassa on nähtävissä isompi kivi. Kivet ovat pyöristyneitä. Seassa on muutama rapautuneen ja lohjenneen oloinen kivi. Osa kivistä on lohjennut kuitenkin metsäkoneen takia. Kyseessä on todennäköisesti kiukaan jäännös.
Röykkiö voi olla myös vanha rajamerkki, vaikka se ei sijaitsekaan millään nykyisellä rajalla. Näiltä main on kulkenut Pohjanmaan ja Hämeen läänien raja. Vuoden 1740 rajakartan mukaan silloinen lääninraja on kulkenut Hokkalan Ahonsalmesta Savonnevan itäosan poikki Vehkaperän Vehkalampeen. Myös alueen Kainu- ja Savo-alkuiset paikannimet viittaavat vanhaan raja-alueeseen.
Luonti: 8.5.2014 Viimeisin muutos: 13.8.2021
Tutkimukset
Timo Jussila,Timo Sepänmaa,Jasse Tiilikkala ja Tuukka Kumpulainen/Mikroliitti Oy inventointi 2013
Huomautuksia: Soini Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi Louhu ja Möksy
tuulivoimapuistojen muinaisjäännösinventointi s. 33
Luonti: 8.5.2014
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
takaisin
Soini, Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi, Louhu ja Möksy tuulivoimapuistojen inventointi 2013., Inventointi 2013 T. Jussila, T. Sepänmaa, J. Tiilikkala, T. Kumpulainen
