Varhaisin maininta kylästä on vuoden 1539 maakirjassa, jolloin kylässä oli 6 tilaa. 1560-luvulla tilojen määrä oli noussut yhdellä, mutta vuonna 1571 niitä oli jälleen 6. Vanha kylätontti on sijainnut Pyhän Laurin kirkon raunioiden pohjoispuolella. Kylän ja kirkon väliseltä alueelta tunnetaan myös Tervalähde -niminen muinaisjäännös, joka mainitaan lähteissä jo 1600-luvulla ja on merkitty vuoden 1773 Lukkarin virkatalon karttaan. Suurin osa vanhasta kylätontista on peltoa, mutta sen keskiosa on rakennettu.
Kosken kylätontti asemoitiin vuoden 1747 (H40:10/1) kartan perusteella. Kylätontin koillisosa on nykyisen rakentamattomalla alueella, joka on peltona. Pelto oli inventointihetkellä kynnetty: pintapoiminnassa tuli tyypillistä kylätonttiajan löytömateriaalia, kuten tiilen kappaleita, hieman hiiltä, lasin kappaleita sekä posliinia ja fajanssia. Löydöt jätettiin peltoon. Pellossa voi olla säilyneitä kylätonttiajan kerrostumia viljelykerroksen alla. Kosken kylätontti sijaitsee välittömästi keskiaikaisen rauniokirkon pohjoispuolella.
Kuninkaan kartastoon on merkitty myös toinen kylätontin paikka (Koski B 1000040306), joka sijaitsee Linnakallion koillispuolella joen mutkan molemmin puolin. Tontin luoteispuolella on nykyinen kirkko. Tämä alue on melko rakennettua.
Luonti: 16.10.2014 Viimeisin muutos: 28.1.2021
Tutkimukset
Esko Tikkala, Päivi Taipale ja Eetu Sorvali arkistotutkimus 2012
Huomautuksia: Päijät-Hämeen maakuntakaava
Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi
Luonti: 16.10.2014
Hannu Poutiainen, Teemu Tiainen ja Toni Paukku inventointi 2014
Huomautuksia: HÄMEENKOSKI keskustan ja lähiympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Mikroliitti Oy.
Luonti: 1.6.2015
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.