Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1560, jolloin kylässä oli viisi tilaa. Tilojen määrä laski vuoteen 1571 mennessä kolmeen.
Kohteen rajaus on tehty Kuninkaan kartanon perusteella. Vanha ryhmäkylä on sijainnut Leppälammin länsipuolella ja Pääjärven pohjosipuolella. Alue sijaitsee osin pellolla ja osin harvaan rakennetun Käikälän tilan kohdalla. Kylä on saattanut ulottua myös Pajamäki-nimiselle alueelle, joka on rakentamaton.
Kohde sijaitsee RKY-alueella. Kohteen rajaus on suuntaa antava.
2014: Käikälän kylätontin länsi- ja pohjoisosa on nykyistä tonttimaata. Alueen pohjoisosassa sijaitsee asuinrakennus hoidettuine pihoineen ja sen keski- ja itäosassa on talousrakennuksia. Tonttia halkoo kaksi tietä. Vuoden 1791 (H40:11/1-4) kartan asemoinnin perusteella alueen kaakkoisosan peltoalueen kohdalla on sijainnut kylän asuintonttimaata. Tällä kohtaa on voinut säilyä jäänteitä vanhasta asutuksesta. Inventointihetkellä peltoa ei ollut kynnetty, joten pintapoimintaa ei päästy tekemään. Peltokaistaleen, jolle asemoitu kylätontti yltää, ja nykyisen talouspihan väliin jäävän tien pohjoispuolella on useita kiviä ja työntökivikasoja. Kaikki kivet tuskin ovat peräisin pellonraivauksesta. Onkin hyvin mahdollista, että ainakin osa kivistä on peräisin kylätonttiajan rakennuksista, joskin ne eivät enää ole alkuperäisillä paikoillaan.
Kylätontin lounaispuolen metsäsaarekkeessa (ei asemoidun tontin alueella) epämääräisiä maakuoppia ja kivikasoja. Kuopissa oli näkyvissä modernia roskaa.
Tarkastus 2020. Tummunut peltomultakerros ja rautakautiseen asuinpaikkaan viittavat löydöt tarkentavat kylätontin rajausta sen kaakkoispuolella. Nämä seikat ja tontin välittömässä läheisyydessä, sen koillispuolella, sijaitseva rautakautinen kalmistoalue (Keromäki, Keromäki 2,3 ja 4) puoltavat muinaisjäännösstatuksen muuttamista muuksi kulttuuriperintökohteeksi: asutusta on paikalla todennäköisesti ollut jo rautakaudelta lähtien. Kylätontin tarkemman rajauksen ja statuksen selvittäminen vaativat tarkempia ja laajempia tutkimuksia kylätontin alueella kuin mitä löytöpaikkatarkastuksessa on mahdollista suorittaa.
Luonti: 16.10.2014 Viimeisin muutos: 25.9.2020
Tutkimukset
Esko Tikkala, Päivi Taipale ja Eetu Sorvali arkistotutkimus 2012
Huomautuksia: Päijät-Hämeen maakuntakaava
Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi
Luonti: 16.10.2014
Hannu Poutiainen, Teemu Tiainen ja Toni Paukku inventointi 2014
Huomautuksia: HÄMEENKOSKI keskustan ja lähiympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Mikroliitti Oy.
Luonti: 1.6.2015
A. Bilund ja E. Tikkala tarkastus 2020
Luonti: 25.9.2020
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.