Tahkoluodon alueen inventoinnissa v. 2010 paikallistettin vuonna 1745 syntynyt torppariasutus. Tahkoluoto kuului Porin kaupungille ja torpparit maksoivat veroina Porin pormestarille erilaisia ruoka- ym. tuotteita. Elinkeinoissa kalastus oli tärkeässä roolissa peltoviljelyn lisäksi. Topografisista olosuhteista johtuen on hyvin todennäköistä että torpat ovat perustaneet tonttinsa lähekkäin ja muodostaneet kylän. Paikalla on asuttu vielä 1980-luvulla, kuten mm. vuoden 1987 peruskartasta ilmenee. Voimalalaitoksen vuoksi asutus hävisi ja alue onkin osin voimala-alueen aidan sisäpuolella. Kalastajatorpilla on joillain alueilla keskimääräistä suurempi suhteellinen merkitys osana alueen asutushistoriaa; saariston asuttamisessa torpilla oli suuri rooli.
Paikalla nyt näkyvät jäännökset ovat todennäköisesti lähes kokonaan nuoremman asutuskerrostuman merkkejä. On kuitenkin todennäköistä että maan alla on säilynyt jäännöksiä myös vanhasta asutuksesta. Vanhimpien kulttuurikerrosten ja kiinteiden rakenteiden säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Muinaisjäännösalue on rajattu v. 1854 pitäjänkartassa näkyvän kylätontin mukaan. Kasvillisuudesta johtuneen huonon näkyvyyden vuoksi paikka tulisi tarpeen vaatiessa tarkastaa varhain keväällä/myöhään syksyllä.
Luonti: 4.11.2014
Tutkimukset
Tiina Vasko/Satakunnan Museo inventointi 2014
Huomautuksia: Tahkoluoto – Mäntyluoto
LNG-terminaalin kaasuputkilinjan arkeologinen inventointi s. 13
Luonti: 25.2.2015
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.