Ympäristön kuvaus
Rattosjärventien länsipuolella, Juurivaaran pohjoispuolisen kankaan koillisreunalla, on lukuisia kulttuuriperintökohteita. Kankaan reunalla, jyrkän rinteen päällä, pikkuisen soistuman yläpuolella, on tervahauta. Kangasmaasto on kuivaa ja puolukkavaltaista, puusto lähes yksinomaan mäntyä. Suolle laskeva törmä on jyrkkä, muutamia metrejä korkea. Muutaman sadan metrin päässä törmältä kulkee Kylmäjoki pohjois-etelä -suuntaisena. Tervahaudan kohdalla joki kantaa ilmeisesti Kylmäojan nimeä.
Kohteen kuvaus
Tervahauta on pienehkö, halkaisijaltaan noin kahdeksanmetrinen. Se on rakennettu kuivaan, hiekkaiseen rinteeseen. Reunavallit ovat noin puolitoista metriä leveät ja erityisesti rinteen alareunassa ne erottuvat 10-30 cm korkuisina valleina. Tervahaudan keskusosassa on viisimetrinen painauma, joka on syvimmillään puoli metriä vallien alapuolella. Tervahaudan länsipuolella alarinteessä on juoksutusura. Se on lähes kymmenen metriä pitkä ja jatkuu kosteikolle saakka. Tervahaudan eteläpuolella, vallin ulkosyrjällä, on pitkän mallinen kaivanto, joka varmaankin on kaivettu palontorjunta syystä. Haudan läheisyydessä on myös mahdollinen tervasauna. Saunarakennus on sijainnut 40 metriä etelään tervahaudalta, minkä takia lienee mahdollista ajatella, että tervanpolttajat ovat saunan rakentaneet.
Luonti: 21.11.2014 Viimeisin muutos: 21.11.2014
Alakohteet
Tervasauna
Tyyppi: ei määritelty
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7416160 I: 401714
Kuvaus: Sauna on ollut pieni, kooltaan 2 x 2 metrinen. Se on ollut osittain maahan kaivettu, sillä jäänteiden pohja on edelleen reilut puoli metriä maan pinnan alapuolella. Maasto juuri tällä kohdalla on tasainen. Seiniä näyttää tuetun maakerroksilla. Seinien kohdalla erottuu edelleenkin lahoavia hirsiä. Erityisesti tämä on nähtävillä pohjois- ja eteläseinustoilla, joita vasten lepää myös kattolaudoitusta. Laudat ovat halkaistuja. Ovisuun tukihirsi lepää lautojen vieressä. Hirteen on sahattu oviaukon yläosa. Oviaukko on sijainnut kosteikon puoleisella alareunalla. Nauloja tai muuta modernia rakennusmateriaalia ei ole näkösällä. Merkittävin rakenteellinen yksityiskohta on kiuaskiveys rakennuksen kaakkoisnurkassa. Se on suhteellisen hyvin säilynyt ja luonnonkivistä ladottu. Siinä on selvä tulipesä rakennuksen sisäpuolella. Iso kivi on asetettu pienempien varaan tulipesän yläreunaksi. Pesä kokonaisuudessaan näyttää säilyneen lähes alkuperäisenä. Suurin osa tulipesän päällyskivistä on valunut rakennuksen ulkopuolelle. Tosin kiveys on alun pitäenkin tulipesää lukuun ottamatta sijainnut rakennuksen ulkopuolella.
Luonti: 21.11.2014
Tutkimukset
Oili Räihälä inventointi 2011
Huomautuksia: Ylitornion ja Pellon eteläosien kulttuuriperintöinventointi 2011. Metsähallitus, Länsi-Lappi.
Luonti: 21.11.2014
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.